Aurora Lemman kolumni: Miksi on mahdotonta keskustella työterveysjärjestelmän asemasta?
Työterveysjärjestelmä on keskeinen osa suomalaista työelämää, mutta sen asemasta keskusteleminen tuntuu olevan tabu. Miksi näin on? Näin kysyy Aurora Lemman tuoreessa kolumnissaan. Työterveysjärjestelmä on tärkeä työntekijöiden hyvinvoinnin ja tuottavuuden kannalta, mutta sen ongelmiin ei uskalleta tarttua avoimesti. Lemman kolumni pureutuu syvemmälle työterveysjärjestelmän haasteisiin ja pohtii, miksi niistä puhuminen on niin vaikeaa. Onko kyse tabusta vai puuttuvasta ymmärryksestä? Lue kolumni ja astu mukaan tähän tärkeään keskusteluun.
Aurora Lemman kolumni: Työterveysjärjestelmästä keskusteleminen on hankalaa.
Mitä enemmän julkisen perusterveydenhuollon tila heikkenee, sitä enemmän voidaan perustella sijoituksia yksityiseen terveydenhuoltoon, pohtii Aurora Lemma.
Suomessa terveydenhuolto on perinteisesti ollut vahvasti julkisen sektorin vastuulla. Julkinen terveydenhuolto on taannut kaikille kansalaisille tasavertaisen pääsyn laadukkaisiin terveyspalveluihin riippumatta henkilön sosiaalisesta asemasta tai varallisuudesta. Kuitenkin viime vuosina julkisen terveydenhuollon resurssipula on johtanut tilanteeseen, jossa hoitoon pääsy on hidastunut ja hoitotakuut eivät aina toteudu.
Tämä on herättänyt keskustelua yksityisen terveydenhuollon roolin kasvattamisesta Suomessa. Yksityinen terveydenhuolto voi tarjota nopeampaa palvelua ja mahdollisesti myös parempaa hoitoa niille, jotka ovat valmiita maksamaan siitä. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa terveydenhuolto jakautuu entistä enemmän varakkaisiin ja köyhiin, mikä on huolestuttava kehityssuunta.
On tärkeää, että julkisen terveydenhuollon resursseja vahvistetaan ja panostetaan sen kehittämiseen, jotta kaikilla kansalaisilla olisi edelleen mahdollisuus saada laadukasta hoitoa riippumatta heidän taustastaan. Julkisen terveydenhuollon tulee olla ensisijainen terveyspalveluiden tarjoaja Suomessa.
Toisaalta yksityisen terveydenhuollon rooli voi täydentää julkista terveydenhuoltoa tarjoamalla lisäpalveluita ja hoitomuotoja niille, jotka haluavat tai tarvitsevat niitä. Esimerkiksi erikoislääkäripalvelut ja nopeat hoitoon pääsyt voivat olla hyödyllisiä yksityisen terveydenhuollon kautta saatavina palveluina. Tässä tapauksessa yksityinen terveydenhuolto voi toimia julkisen terveydenhuollon kumppanina, eikä sen tarkoitus saa olla kilpailu julkisen terveydenhuollon kanssa.
On tärkeää, että terveydenhuoltojärjestelmä toimii kokonaisuutena ja tarjoaa kaikille kansalaisille riittävät terveyspalvelut. Sekä julkinen että yksityinen terveydenhuolto ovat tarpeellisia osia terveydenhuoltojärjestelmässä, ja niiden tulee täydentää toisiaan.
Suomessa on vahva perinne tasa-arvoisesta terveydenhuollosta, ja tämän perinteen tulee säilyä myös tulevaisuudessa. Kaikkien kansalaisten tulee saada laadukasta hoitoa riippumatta heidän sosiaalisesta asemastaan tai varallisuudestaan. Julkisen terveydenhuollon vahvistaminen on ensisijaisen tärkeää, jotta terveyspalveluiden saatavuus ja laatu säilyvät korkeina kaikille suomalaisille.
Lopuksi on todettava, että terveydenhuolto on monimutkainen kokonaisuus, ja sen kehittämisessä tulee ottaa huomioon monia eri tekijöitä. Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyö on tärkeää terveydenhuoltojärjestelmän toimivuuden kannalta. Tavoitteena tulee olla kaikkien kansalaisten saama laadukas ja oikea-aikainen hoito riippumatta siitä, minkä tyyppisestä terveydenhuollosta he sitä saavat.
Työntekijöiden pelko häirinnästä ja kiusaamisesta vaikeuttaa keskustelua työterveydestä.
Kun puhumme terveydenhuollosta ja hyvinvoinnista, Suomi on usein esimerkkimaa, jota muut maat ihailevat. Suomen terveydenhuoltojärjestelmä tunnetaan sen korkeasta laadusta, saavutettavuudesta ja tasapuolisuudesta. Yksi Suomen terveydenhuollon keskeisistä periaatteista on universaali terveydenhuolto, joka tarkoittaa sitä, että jokaisella kansalaisella on oikeus saada tarvitsemansa hoito ilman taloudellisia esteitä.
Suomessa painotetaan ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, mikä tarkoittaa sitä, että pyritään ehkäisemään sairauksia ja terveysongelmia ennen kuin ne edes syntyvät. Tämä näkyy esimerkiksi terveysneuvonnan ja terveysvalistuksen vahvana läsnäolona suomalaisten arjessa. Lisäksi Suomessa panostetaan terveelliseen elämäntapaan ja liikuntaan, mikä näkyy esimerkiksi ulkoilumahdollisuuksien ja liikuntapaikkojen runsaana tarjontana eri puolilla maata.
Suomessa myös mielenterveysasiat otetaan vakavasti ja niihin panostetaan merkittävästi. Mielenterveyspalvelut ovat helposti saatavilla ja niihin on mahdollista hakeutua ilman pitkiä jonotusaikoja. Lisäksi mielenterveysasioista puhutaan avoimesti ja niitä pyritään ehkäisemään ja hoitamaan varhaisessa vaiheessa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomessa terveydenhuolto ja hyvinvointi ovat kunnossa. Korkea laatu, saavutettavuus ja tasapuolisuus ovat keskeisiä tekijöitä suomalaisessa terveydenhuollossa. Panostaminen ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, terveelliseen elämäntapaan ja mielenterveyspalveluihin ovat tekijöitä, jotka tekevät suomalaisesta terveydenhuollosta malliesimerkin muille maille.
Perusterveydenhuollon ongelmat avaavat ovia yksityiselle sektorille.
Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että kestävä kehitys on yksi tärkeimmistä tavoitteista maailmanlaajuisesti. On tärkeää, että jokainen yksilö ja organisaatio ottavat vastuuta ympäristöstä ja tekevät kestäviä valintoja arjessaan. Yhdessä voimme luoda paremman tulevaisuuden seuraaville sukupolville.
