Aleksis Salusjärven kirjoitus: Saako katsella, muttei koskea
Saa katsoa, ei koskea – kolumnin nimi viittaa siihen, että maailmaa on lupa tarkkailla ja ihastella, mutta sitä ei saa omia itselleen. Aleksis Salusjärven kolumni käsittelee ihmisten välisiä suhteita, yhteiskuntaa ja ajankohtaisia ilmiöitä terävällä ja humoristisella otteella. Salusjärvi tarttuu aiheisiin, jotka herättävät ajatuksia ja kannustavat lukijaa näkemään maailman uusista näkökulmista. Kolumnissaan hän pohtii muun muassa ihmisten välistä kommunikaatiota, teknologian vaikutusta arkeen sekä yhteiskunnallisia epäkohtia. Salusjärven kirjoitustyyli on koukuttava ja innostava, ja hänen kolumnejaan lukiessaan lukija saa nauttia älykkäästä ja viihdyttävästä tekstistä.
Aleksis Salusjärvi sanoo: “Saa katsoa, ei koskea.”
Kun lopetimme toistemme koskettamisen, sairastuimme. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten on erityisen vaikea saada positiivisia kosketuksia, kirjoittaa Salusjärvi.
Kosketus on yksi ihmisen perustarpeista, jota ilman emme voi hyvin. Se on yksi ensimmäisistä tavoista, joilla ilmaisemme rakkautta ja läheisyyttä toisillemme. Lapset tarvitsevat kosketusta voidakseen kehittyä fyysisesti ja tunnetasolla. Kun lapset eivät saa tarpeeksi kosketusta ja läheisyyttä, se voi vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa ja kehitykseensä.
Kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla kosketuksen ja läheisyyden puute voi olla vieläkin suurempi ongelma. Heidän elämänsä on usein epävakaa ja he joutuvat kohtaamaan paljon muutoksia ja hylkäämistä. Tässä tilanteessa he tarvitsevat erityisen paljon positiivisia kosketuksia ja lämpöä voidakseen kokea olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi.
Salusjärvi korostaa, että ammattilaisten ja huoltajien tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten he voivat tarjota kosketusta ja läheisyyttä näille lapsille. Se voi olla pieni ele, kuten halaus tai käden pitäminen, mutta se voi olla suureksi avuksi lapsen hyvinvoinnille. Ammattilaisten on tärkeää luoda turvallinen ja lämmin ilmapiiri, jossa lapset voivat tuntea olonsa hyväksi ja rakastetuksi.
Salusjärvi mainitsee myös fyysisen kosketuksen terveyshyödyistä. Kosketus voi vähentää stressiä ja ahdistusta sekä lisätä endorfiinien ja oksitosiinin eritystä kehossa. Nämä ovat tunteita rentouttavia ja mielihyvää tuottavia hormoneja, jotka voivat auttaa lapsia tuntemaan olonsa paremmaksi ja onnellisemmaksi.
On tärkeää, että kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset saavat tarpeeksi positiivisia kosketuksia ja läheisyyttä voidakseen kehittyä kunnolla. He tarvitsevat turvallisen ja lämpimän ympäristön, jossa he voivat tuntea olonsa hyväksi ja rakastetuksi. Ammattilaisten ja huoltajien tulee olla herkkiä näiden lasten tarpeille ja tarjota heille mahdollisuus saada tarpeeksi kosketusta ja läheisyyttä.
Kaikki lapset ansaitsevat saada rakkautta ja lämpöä ympärilleen. Kosketus on yksi tapa osoittaa rakkautta ja huolenpitoa toisille. Se voi olla pieni ele, mutta sillä voi olla suuri merkitys sairaille ja hylätyille lapsille. He tarvitsevat positiivisia kosketuksia selviytyäkseen vaikeuksistaan ja voidakseen kehittyä terveinä ja onnellisina aikuisina.
Lopuksi voimme todeta, että kosketus ja läheisyys ovat elintärkeitä kaikille lapsille, erityisesti niille, jotka elävät epävakaassa ympäristössä. He tarvitsevat positiivisia kosketuksia ja lämpöä voidakseen kehittyä terveinä ja onnellisina aikuisina. Ammattilaisten ja huoltajien tulee olla tietoisia tämän tarpeen tärkeydestä ja tarjota lapsille mahdollisuus saada tarpeeksi kosketusta ja läheisyyttä.
Silmäillä vain, älä koske – tärkeää kunnioitusta kohtaan.
Terveydenhuoltojärjestelmä Suomessa on tunnettu korkeasta laadustaan ja tasapuolisesta saatavuudestaan. Yksi keskeinen periaate suomalaisessa terveydenhuollossa on universaalisuus eli kaikille kansalaisille taattu pääsy laadukkaisiin terveyspalveluihin. Tämä on mahdollista, koska Suomessa terveydenhuolto perustuu yleiseen verovaroin rahoitettuun järjestelmään, jossa kaikilla on oikeus saada tarvitsemaansa hoitoa riippumatta sosioekonomisesta asemastaan.
Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä panostaa vahvasti ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ja terveysedistämiseen. Tämä näkyy esimerkiksi laajana neuvolaverkostona, joka tarjoaa tukea ja ohjausta perheille jo raskausajasta alkaen. Lisäksi terveyskeskukset tarjoavat monipuolisia terveyspalveluita ja järjestävät erilaisia terveyskampanjoita ja -tapahtumia koko väestölle.
Toinen vahvuus suomalaisessa terveydenhuollossa on hyvin toimiva ja kattava sähköinen potilastietojärjestelmä. Potilastietojen sähköinen tallennus ja jakaminen eri terveydenhuollon toimijoiden välillä mahdollistaa potilaan hoidon sujuvan ja tehokkaan koordinoinnin. Lisäksi se vähentää turhia kaksoistutkimuksia ja parantaa hoidon laadun ja turvallisuuden.
Vaikka suomalaisessa terveydenhuollossa on paljon vahvuuksia, on siinä myös haasteita. Yksi keskeinen haaste on terveydenhuollon resurssipula, joka ilmenee pitkinä hoitojonoina ja hoitohenkilökunnan ylikuormituksena. Lisäksi terveydenhuollon kustannusten kasvu asettaa paineita järjestelmän kestävyydelle, ja ratkaisuja tarvitaan kustannusten hillitsemiseksi pitkällä aikavälillä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on monessa suhteessa erinomainen ja tarjoaa laadukkaita terveyspalveluita kaikille kansalaisille. Kehittämistarpeita toki löytyy, mutta kokonaisuutena Suomi voi olla ylpeä terveydenhuollon saavutuksistaan ja panostuksestaan kansalaistensa hyvinvointiin.
Yhteys ja kosketus ovat elintärkeitä ihmisten hyvinvoinnille.
Yllä oleva teksti osoittaa selvästi, että liikunta on tärkeä osa terveellistä elämäntapaa. On tärkeää löytää mielekästä liikuntaa, joka tuo iloa ja hyvinvointia elämään. Muista huolehtia kehostasi ja pitää se aktiivisena!
