THL:n mukaan rokotuskattavuus on keskimäärin hyvä, vaikka joiltakin alueilta puuttuukin koronarokoteannoksia.
Suomi on yksi maailman johtavista maista koronarokotusten suhteen, mutta rokoteannosten puute on yhä haaste. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan rokotuskattavuus on kuitenkin keskimäärin hyvä. Monilla suomalaisilla on kuitenkin ollut vaikeuksia löytää vapaita rokotusaikoja tai saada toista annosta ajoissa. THL jatkaa tiivistä yhteistyötä alueellisten terveysviranomaisten kanssa varmistaakseen, että rokotukset etenevät suunnitellusti. Lisäksi hallitus pyrkii lisäämään rokoteannosten saatavuutta esimerkiksi lisäämällä rokotteiden tuontia Euroopasta. Vaikka haasteita on edessä, on Suomen tavoitteena saada rokotettua mahdollisimman suuri osa väestöstä mahdollisimman pian, jotta yhteiskunta voisi palata normaalimpaan tilaan.
THL:lla hyvä rokotuskattavuus, niukkuutta joillain alueilla.
Monilta suomalaisilta puuttuu koronarokoteannoksia, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) pitää rokotuskattavuutta keskimäärin hyvänä. Ensimmäisen annoksen kattavuus on erittäin hyvä ja myös kolmannen rokoteannoksen kattavuus on erittäin hyvä yli 45-vuotiailla. Syystalven tehosteannoksen kattavuus on yli 65-vuotiaiden keskuudessa 25 prosenttia, mutta 80–89-vuotiailla kattavuus on korkein eli 50 prosenttia. THL suosittelee, että 65 vuotta täyttäneet, riskiryhmiin kuuluvat ja voimakkaasti immuunipuutteiset ottavat kahden annoksen perusrokotussarjan, kaksi tehosteannosta ja syystalven tehosteannoksen. 60–64-vuotiaille suositellaan yhteensä neljää rokoteannosta ja 18–59-vuotiaille kolmea.
Tuoreen tutkimuksen mukaan koronarokotuksia ovat ottaneet vähiten ihmiset, jotka ovat yhteiskunnassa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa, kuten ne, joilla ei ole palkkatuloja ja ihmiset, joilla on mielenterveys- ja päihdeongelmia. Tutkimuksessa selvitettiin liki 3 000 terveyteen ja sosioekonomiseen asemaan liittyvän muuttujan yhteyttä ensimmäisen koronarokoteannoksen ottamiseen ja THL ja Helsingin yliopisto tekivät tutkimuksen yhdessä. Tutkimuksessa käytettiin FinRegistry/FinRekisterit-tutkimusaineistoa, ja sen tulokset on julkaistu Nature Human Behavior -lehdessä.
Tutkimuksen mukaan matalapalkka-aloilla työskentelevät voivat kokea vaikeuksia sovittaa rokotusaikaa omiin työaikoihinsa ja mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien haasteet ovat liittyneet rokotuksen järjestämiseen tai luotettavan tiedon hankkimiseen. Pienituloiset ja mielenterveys- ja päihdeongelmaiset korostuvat rokotteen ottamatta jättäneiden joukossa.
Vaikka tehohoitoon joutuneiden koronapotilaiden määrä on noussut ja tehohoidossa on nyt parikymmentä koronapotilasta, THL ei ole huolissaan ja rokottamattomien osuus sairaalahoidossa on ollut noin 30 prosenttia. Rokotteen ottaminen kannattaa edelleen ja THL työstää parhaillaan seuraavan tehosteannoskierroksen kohderyhmiä ensi syksyksi.
Koronarokotuskattavuutta voi tarkastella alueittain ja ikäryhmittäin THL:n verkkosivuilla.
THL:lla hyvä rokotuskattavuus, joillakin alueilla puuteannoksista.
Koronarokotukset ovat tärkeässä asemassa pandemian hillitsemisessä ja terveyden ylläpitämisessä, mutta tutkimustulokset osoittavat, että rokotuskattavuus ei ole yhtä hyvä kaikissa väestöryhmissä. Erityisesti pienituloiset ja mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät ottavat rokotuksia vähemmän. Tämä korostaa sosioekonomisen aseman ja terveyserojen välisiä yhteyksiä.
On tärkeää, että terveydenhuoltojärjestelmä ja rokotusohjelma ovat kaikkien ulottuvilla ja että informaatio tavoittaa myös haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät. Olisi hyödyllistä ottaa oppia Yhdysvaltojen New Yorkin osavaltion toteuttamasta rokotuskampanjasta, joka tarjosi ilmaisia lahjakortteja rokotteen ottaneille pienituloisille.
Terveydenhuoltojärjestelmän tulisi myös tarjota tukea mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville rokotusten saamiseksi. On tärkeää korostaa, että rokotuksia ottamatta jättäminen voi altistaa paitsi yksilön myös ympäröivän yhteisön vaaroille, sillä rokottamattomat voivat edelleen levittää tautia.
Suomessa on tärkeää jatkaa rokotusohjelmaa, jotta pandemia voidaan saada hallintaan. Erityisesti kattavuuden parantaminen kaikkien väestöryhmien keskuudessa on tärkeää terveyserojen kaventamiseksi ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi.
THL:lla hyvä rokotuskattavuus, haavoittuvimmat jääneet vähemmälle.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomessa koronarokotuskattavuus on keskimäärin hyvä, erityisesti vanhemman ikäluokan kohdalla, mutta haavoittuvimmassa asemassa olevat, kuten pienituloiset ja mielenterveys- ja päihdeongelmaiset, ovat jättäneet rokotteen ottamatta. Tuoreen tutkimuksen mukaan rokotuksia on otettu vähiten tällaisilla riskiryhmillä. THL suosittelee useita rokoteannoksia eri ikäryhmille ja riskiryhmille. Vaikka tehohoidossa olevien koronapotilaiden määrä on noussut, THL ei ole huolissaan tilanteesta ja korostaa rokotteen ottamisen tärkeyttä.
