FinnishLappilaiset lapset ja nuoret tarvitsevat yhä enemmän hoitoa psyykkisiin sairauksiin – potilasmäärä on moninkertaistunut koronaa edeltävään aikaan verrattuna.
Lappilaiset lapset ja nuoret ovat viime aikoina tarvinneet entistä enemmän hoitoa psyykkisiin sairauksiin. Koronapandemian aiheuttamat muutokset yhteiskunnassa ja arjessa ovat vaikuttaneet voimakkaasti nuorten mielenterveyteen. Ennen pandemiaa vallinneeseen aikaan verrattuna potilaiden määrä on moninkertaistunut.
Pandemian aiheuttama epävarmuus, sosiaalisen eristäytyneisyyden ja rajoitusten tuoma yksinäisyys ovat nostaneet esiin uusia psyykkisiä haasteita nuorten keskuudessa. Monet heistä kärsivät ahdistuksesta, masennuksesta ja muista mielenterveyden häiriöistä. Tilanteen vaatimat lisähoidontarpeet ovat herättäneet huolta niin vanhemmissa kuin terveydenhuollon ammattilaisissakin.
On tärkeää panostaa nuorten mielenterveyden tukemiseen ja hoitoon Lappin alueella. Moniammatillisen tuen järjestäminen, varhainen puuttuminen ja riittävät resurssit ovat avainasemassa nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Lappilaiset lapset ja nuoret tarvitsevat nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin turvallisia hoitoympäristöjä ja ymmärtämystä heidän mielenterveyden haasteisiinsa.
Hoidon tarve kasvaa Lappin lasten ja nuorten psyykkisten sairauksien vuoksi.
Lappilaiset lapset ja nuoret tarvitsevat yhä enemmän hoitoa psyykkisiin sairauksiin, ja potilaiden määrä on moninkertaistunut koronaa edeltäneeseen aikaan verrattuna. Koronapandemian aikana lasten ja nuorten mielenterveysongelmat pääsivät usein kriisiytymään, mutta tilanne on huonontunut entisestään, vaikka pahin pandemia on jo takana. Monet lapset ja nuoret kokivat ahdistusta eristyksen aikana, ja nämä ongelmat pahenivat, koska niitä ei huomattu riittävän ajoissa.
Lapin mielenterveysammattilaiset ovat raportoineet, että erikoissairaanhoitoon tulevien kriisiytyneiden nuorten määrä on kasvanut huomattavasti. Erityisesti Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminta-alueella lasten ja nuorten ensikäyntejä on nyt paljon enemmän kuin vuonna 2019. On mahdollista, että määrät ovat kasvaneet sen vuoksi, että nyt osataan paremmin hakea apua ja tunnistetaan ongelmat varhaisemmin. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujärjestelmä on kuitenkin monimutkainen, eikä kaikille ole helppoa saada tarvitsemaansa apua.
Erityisasiantuntijat ovat pohtineet, mikä aiheuttaa nykyään enemmän kuormitusta nuorille. On tärkeää saada laaja yhteiskunnallinen keskustelu siitä, mikä tämän päivän yhteiskunnassa aiheuttaa tällaista kuormitusta nuorille. On yleistä, että nuoret kokevat epäonnistumisen ja riittämättömyyden tunteita, kun he eivät pysty vastaamaan kaikkiin odotuksiin, mitä heille asetetaan itse tai ympäristössä. On tärkeää ymmärtää, että nuorten mielenterveyspalvelut näkevät vain kuormittuneen nuoren lopputuloksen, eivätkä kaikkia niihin vaikuttavia tekijöitä.
Lappiin on saatu lisää resursseja lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoitoon. Esimerkiksi akuuttiin avohoitotyöhön on saatu kaksi uutta työntekijää, mikä auttaa vastaamaan tarpeeseen kiireellistä apua tarvitseville. Lapin keskussairaalassa on myös aloitettu yli 13-vuotiaiden tahdosta riippumaton hoito, mikä on merkittävä lisäresurssi. Peruspalveluissa on edelleen tarve lisätä resursseja, kuten koulupsykologeja, jotta matalan kynnyksen palvelut olisivat paremmin saatavilla.
Vaikka resursseja on parannettu, jonot mielenterveyspalveluihin ovat edelleen pitkät. Non-kiireellisissä tilanteissa joutuu edelleen odottamaan hoitoon pääsyä useita kuukausia, ja psykologin tutkimuksiin voi joutua odottamaan yli puoli vuotta. Lisäresursseja tarvitaan, jotta kriisit eivät kroonistuisi ja ihmiset eivät syrjäytyisi. Tarvitaan lisää rahoitusta ennaltaehkäisevään työhön ja perheiden tukemiseen.
Nuorten mielenterveyspalvelujen tarve jatkaa kasvamistaan, ja on tärkeää miettiä, miten eri tavalla oireilevat nuoret voivat saada tarvitsemaansa apua kouluissa ilman lääkitsemisen tarvetta. Tarvitsemme resursseja varmistaaksemme, että kriisit eivät pitkity, ja ihmiset eivät syrjäydy. On tärkeää satsata ennaltaehkäisevään työhön ja perheiden tukemiseen.
Lapin lapset ja nuoret tarvitsevat enemmän hoitoa mielenterveysongelmiin.
Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet huomattavasti koronapandemian aikana. Erityisesti Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminta-alueella huolenaiheena ovat olleet lasten ja nuorten ensikäyntejä mielenterveyspalveluissa, jotka ovat lisääntyneet merkittävästi verrattuna vuoteen 2019. Vaikka tilanne on osittain tasaantunut 13–17-vuotiaiden nuorten osalta, lasten poliklinikalle tulee yhä enemmän lähetteitä ja niiden määrä kasvaa edelleen.
On mahdollista, että potilasmäärien kasvu johtuu siitä, että apua osataan nyt hakea paremmin ja mielenterveysongelmat tunnistetaan varhaisemmassa vaiheessa. Kuitenkin on myös tiedostettava, että lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujärjestelmä Suomessa on monimutkainen ja haastava. Tarvitaan laajaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, mikä kuormittaa nuoria nykyään enemmän ja millaista stressiä heidän elämässään esiintyy. Nuorten kanssa keskusteltaessa usein nousee esiin epäonnistumisen ja riittämättömyyden kokemuksia sekä odotusten paineita niin itseään kuin ympäristöä kohtaan.
Tämänhetkisen tilanteen helpottamiseksi Lappiin on saatu lisää resursseja lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoitoon. Akuuttiin avohoitotyöhön on saatu kaksi uutta työntekijää, joiden avulla pyritään tarjoamaan parempaa oikea-aikaista apua akuuteissa tilanteissa. Lisäksi yli 13-vuotiaiden tahdosta riippumaton hoito on aloitettu Lapin keskussairaalassa, johon on saatu merkittävästi lisäresursseja. Tämä mahdollistaa paremman yhteistyön perheen ja paikallisten verkostojen kanssa. Myös peruspalveluihin haetaan tällä hetkellä lisää koulupsykologeja, jotta matalan kynnyksen palveluiden tarjontaa voidaan parantaa.
Vaikka resurssit ovat parantuneet, jonot hoitoon ovat yhä pitkiä ei-kiireellisissä tapauksissa. Tässä asiassa on parantamisen varaa. Tarvitaan lisää resursseja, jotta kriisit eivät pahene eivätkä ihmiset syrjäydy. Rahoitusta tarvitaan ennaltaehkäisevään työhön sekä perheiden ja vanhempien tukemiseen. On tärkeää miettiä, miten kouluihin saadaan paremmin mukaan eri tavalla oireilevia nuoria ilman tarvetta lääkitä heitä.
Olemme edistyneet lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tarjoamisessa Lappiin, mutta työtä on vielä paljon tehtävänä. Tarvitsemme edelleen lisää resursseja ja panostusta, jotta voimme tarjota oikea-aikaista apua ja tukea mielenterveysongelmiin kamppaileville lapsille ja nuorille. On tärkeää, että nämä kriisit eivät kroonistu ja että nuoret eivät syrjäydy.
Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat kasvussa Lappissa.
Mielenterveysongelmat ovat yleistyneet huomattavasti Lappilaisten lasten ja nuorten keskuudessa, ja potilaiden määrä on moninkertaistunut koronapandemian edeltävään aikaan verrattuna. Koronapandemian aikana lasten ja nuorten mielenterveysongelmat kriisiytyivät usein, ja tilanne on edelleen huonontunut, vaikka pahin pandemia-aika on jo ohi. Lapin mielenterveysammattilaisten mukaan erityisesti lasten ja nuorten ensikäyntejä mielenterveysongelmien takia on huomattavasti enemmän kuin ennen pandemiaa. Potilasmäärien kasvu on tasaantunut ainoastaan Lapin keskussairaalan toiminta-alueella 13–17-vuotiaiden nuorten osalta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujärjestelmä on haastava ja kaipaa laajempaa keskustelua. Vaikka resursseja on saatu lisää, jonot hoitoon ovat edelleen pitkiä. Lisäresursseja tarvitaan ennaltaehkäisevään työhön ja perheiden tukemiseen, jotta kriisit eivät kroonistuisi.
