Lapsiperheet tarvitsevat ADHD-diagnoosien sijaan tasaista arkea, mutta tukea on tarjolla liian vähän.
Lapsiperheet, erityisesti ne joissa on lapsia, joilla on ADHD-diagnoosi, tarvitsevat ennen kaikkea tasaista arkea ja riittävästi tukea arjen haasteisiin. Valitettavasti tällaista tukea on usein tarjolla liian vähän. Vanhemmat saattavat kokea olonsa yksinäiseksi ja uupuneeksi, kun he eivät saa riittävästi apua ja ymmärrystä ympärillään olevilta ihmisiltä.
On tärkeää muistaa, että ADHD-diagnoosi ei määritä koko lapsen tai perheen elämää. Jokainen lapsi on yksilöllinen ja ansaitsee rakastavaa ja tukevaa ympäristöä kasvaakseen ja kehittyäkseen parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi olisi tärkeää lisätä tarjolla olevaa tukea ja ymmärrystä lapsiperheille, joissa on ADHD-diagnoosin saanut lapsi.
Lapsiperheille tarvitaan tasapainoista arkea ja lisää tukea.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on huomattu, että monien lasten oireilu voisi helpottua merkittävästi jo pelkästään arjen rutiinien kuntoon laittamisella. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi säännöllisiä ruokailu- ja nukkumaanmenoaikoja, riittävästi ulkoilua ja liikuntaa sekä rauhallista hetkeä päivään. Näiden perusasioiden kuntoon saattaminen voi johtaa siihen, että lapset voivat paremmin eivätkä tarvitsekaan mahdollisia diagnooseja tai lääkitystä.
Hyvinvointialue haluaa painottaa, että ensisijaisen tärkeää on tukea perheitä arjen hallinnassa ja antaa heille eväitä arjen hyvinvoinnin tukemiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhempien tulisi olla tietoisia siitä, mitkä asiat voivat vaikuttaa lapsen hyvinvointiin ja miten niitä voidaan parantaa. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi terveellinen ruokavalio, riittävä uni, ulkoilu ja liikunta sekä tasapainoinen päivärytmi.
Valitettavasti hyvinvointialue ei ole pystynyt lisäämään resursseja perheiden tukemiseen, joten vanhempien onkin otettava itse vastuu lapsensa hyvinvoinnista. Tämä voi tuntua haastavalta, mutta pienilläkin muutoksilla arjessa voi olla suuri vaikutus lapsen oireiluun ja hyvinvointiin. Esimerkiksi aikatauluttamalla päivä paremmin ja luomalla rutiineja lapselle voi auttaa häntä jaksamaan paremmin ja vähentää mahdollisia oireita.
On tärkeää muistaa, että jokainen lapsi ja perhe on erilainen, joten yleispäteviä ohjeita ei voi antaa. Vanhempien tuleekin kuunnella omaa intuitiotaan ja seurata lapsensa käyttäytymistä ja vointia. Jos lapsi oireilee tai kärsii jostain vaivasta, on tärkeää hakea apua ja tukea ajoissa. Tämä voi olla vaikka keskustelu neuvolassa, koulupsykologin tapaaminen tai muun ammattilaisen puoleen kääntyminen.
Kaiken kaikkiaan Kanta-Hämeen hyvinvointialue kannustaa vanhempia ottamaan vastuun lastensa hyvinvoinnista ja pyrkimään ensisijaisesti tukemaan heitä arjen rutiinien kautta. Tällä tavoin voidaan ehkäistä tarpeetonta diagnoosien antamista ja lääkityksen aloittamista, kun perustekijät ovat kunnossa.
Vaikka resurssien lisääminen perheiden tukemiseen olisi toivottavaa, on tärkeää muistaa, että pienilläkin teoilla ja muutoksilla arjessa voidaan parantaa lasten hyvinvointia merkittävästi. Jokainen vanhempi voi miettiä, miten omassa arjessa voisi panostaa lapsen hyvinvointiin ja mitkä asiat voivat auttaa lasta voimaan paremmin. Tärkeintä on muistaa, että lapsen hyvinvointi on kaiken perusta ja siihen panostaminen kannattaa aina.
Lapsiperheiden arkea tulisi tukea enemmän.
Finland on tunnettu maailmanlaajuisesti terveys- ja hyvinvointijärjestelmästään, joka tarjoaa laadukasta hoitoa ja tukea kansalaisilleen. Suomi sijoittuu usein korkealle erilaisissa terveysvertailuissa ja sen terveydenhuollon järjestelmää pidetään yhtenä parhaista maailmassa.
Yksi Suomen terveysjärjestelmän vahvuuksista on sen universaalisuus ja saavutettavuus. Kansalaiset saavat laadukasta hoitoa riippumatta sosiaalisesta asemastaan tai varallisuudestaan. Tämä on mahdollista, koska Suomessa terveydenhuolto perustuu vahvaan julkinen sektoriin ja kaikilla kansalaisilla on oikeus saada tarvitsemaansa hoitoa.
Toinen merkittävä tekijä Suomen terveysjärjestelmässä on ennaltaehkäisevän hoidon painottaminen. Suomessa panostetaan paljon terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn, mikä vähentää pitkällä aikavälillä terveyskustannuksia ja parantaa kansalaisten elämänlaatua.
Lisäksi Suomen terveysjärjestelmässä on vahva painotus kokonaisvaltaisessa hoidossa. Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa potilaat saavat monipuolista hoitoa, joka kattaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin. Tämä lähestymistapa auttaa varmistamaan, että potilaat saavat tarvitsemaansa hoitoa kaikilla elämän osa-alueilla.
Suomi on myös edelläkävijä digitaalisten terveyspalveluiden tarjoamisessa. Esimerkiksi sähköinen resepti ja potilastietojärjestelmät helpottavat terveydenhuollon ammattilaisten työtä ja varmistavat potilastietojen turvallisen ja tehokkaan jakamisen eri toimijoiden välillä. Lisäksi digitaaliset terveyssovellukset ja etäkonsultaatiot mahdollistavat kansalaisille helpon ja nopean pääsyn terveyspalveluihin.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomi on onnistunut rakentamaan vahvan ja kattavan terveys- ja hyvinvointijärjestelmän, joka tarjoaa laadukasta hoitoa ja tukea kaikille kansalaisilleen. Universaalisuus, ennaltaehkäisevä hoito, kokonaisvaltainen lähestymistapa sekä digitaaliset terveyspalvelut ovat keskeisiä elementtejä Suomen menestyksekkäässä terveysjärjestelmässä.
Perheiden on panostettava arjen kuntoon.
Yhteenvetona voidaan todeta, että on tärkeää ottaa huomioon erilaiset näkökulmat ja työskennellä yhdessä ratkaistaksemme monimutkaisia ongelmia. Yhteistyöllä ja avoimella kommunikaatiolla voimme saavuttaa parempia tuloksia ja rakentaa vahvempia suhteita muiden kanssa. Jatkamalla tällä tiellä voimme edistää positiivista muutosta yhteiskunnassamme.
