Tutkimuksen mukaan nykyaikainen yhteiskunta ei rohkaise liikkumaan, mikä vaikuttaa nuorten liikunnan puutteeseen ja masennukseen.
Moderni yhteiskunta on muuttanut tapaamme elää ja tehdä asioita, myös liikunnan suhteen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että yhä useammat nuoret kärsivät psykologisista ongelmista, kuten masennuksesta, ahdistuksesta ja stressistä. Samalla heidän liikuntaharrastuksensa vähenevät entisestään. Tutkimusten mukaan on löydetty yhteys nuorten liikunnan puutteen ja masennuksen välillä.
Tämä on huolestuttavaa, sillä liikunta on erittäin tärkeää henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnillemme. Se auttaa meitä rentoutumaan, parantaa unen laatua, vapauttaa stressiä ja edistää terveyttä yleisesti.
Tämä tutkimus osoittaa, että meidän tulee kiinnittää enemmän huomiota tähän ongelmaan ja kannustaa nuoria liikkumaan enemmän. On tärkeää, että moderni yhteiskunta löytää tapoja edistää liikuntaa ja korostaa sen merkitystä nuorten hyvinvoinnille.
Nuoret liikkuvat vähän, kärsivät usein masennuksesta.
Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta on selvinnyt yhteys nuorten liikunnan puutteen ja masennuksen välillä. Ero liikuntaa harrastamattomien ja viikoittain neljä tuntia liikkuvien nuorten mielenterveydessä on suuri.
Lähes 33 000 yläasteikäistä nuorta käsittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että vapaa-ajan reipas ja rasittava liikunta oli yhteydessä parempaan mielenterveyteen. Jo 30 minuutin viikoittainen liikunta oli yhteydessä 17 prosenttia pienempään kroonisten stressioireiden todennäköisyyteen. Tunnin viikossa liikkuvilla nuorilla masennusoireiden todennäköisyys oli 22 prosenttia pienempi, ja ahdistusoireiden 32 prosenttia pienempi.
Väitöskirjatutkija Juuso Jussilan mukaan pakkoliikunta ei tuo samanlaista hyötyä nuoren mielenterveydelle kuin urheilu omasta tahdosta. Nuorten fyysinen toimintakyky on ollut heikolla tasolla jo pitkään, ja siihen vaikuttaa vähäisen liikunnan lisäksi yleistynyt ylipaino. Syitä nuorten vähäiselle liikunnalle on monia, kuten liikkumattomuuden helppous, kaupunkisuunnittelu ja tilauspalvelut, kuten ruoan kotiinkuljetukset.
Masennusta esiintyy enemmän nuorilla, jotka eivät urheile. Viikossa vähintään neljä tuntia vapaa-ajallaan liikkuvilla mielenterveysoireilun riski on kaikkein pienin. Etenkin murrosikäiset pojat liikkuvat vapaa-ajallaan enemmän kuin samanikäiset tytöt, ja nuoret tytöt kokevat tutkimusten perusteella enemmän masennuksen oireita.
Väitöskirjatutkija Juuso Jussilan mukaan koululiikunnan lisääminen ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin panostaminen ovat keskeisiä asioita, joiden kautta voidaan parantaa nuorten hyvinvointia. Myös yleistyvä ilmiö kehopositiivisuudesta on omiaan innostamaan liikunnan lisäämistä. Jussilan mukaan liikunnan harrastamisen kynnys madaltuu, kun nuoren oma kehonkuva on positiivinen. Nykyisin harrastukset ovat myös entistä useammin sellaisia, joissa liikuntaa ei tule juuri lainkaan. Tämä ei Jussilan mukaan kuitenkaan ole pelkästään huono asia, sillä etenkin nuorille harrastaminen ylipäänsä on tärkeää.
Liikunnan puute voi aiheuttaa masennusta nuorille.
Nuorten liikunnan vähäisyys ja masennuksen välillä on todettu yhteys Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa. Tutkimuksessa havaittiin, että nuoret, jotka harrastavat liikuntaa vapaa-ajallaan, voivat henkisesti paremmin kuin ne, jotka eivät urheile. Tutkimuksen perusteella on havaittu, että jo 30 minuutin viikoittainen liikunta oli yhteydessä 17 prosenttia pienempään kroonisten stressioireiden todennäköisyyteen. Tunnin viikossa urheilevien nuorten masennusoireiden todennäköisyys oli 22% pienempi ja ahdistusoireiden 32% pienempi.
Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan selviä, onko mielenterveysongelmien taustalla nimenomaan liikunnan puute tai onko mielenterveysoireilu liikunnanharrastamisen esteenä. Väitöskirjatutkijan mukaan pakkoliikunta ei tuo samanlaista hyötyä nuoren mielen hyvinvoinnille kuin omasta tahdosta harrastettu liikunta.
Nuorten fyysinen toimintakyky on ollut jo pitkään heikolla tasolla, johon vaikuttaa kaupunkisuunnittelu ja ylipaino. Tutkijan mukaan liikkumattomuudesta on tehty melko helppoa, mikä näkyy esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa ja ruoan kotiinkuljetuspalveluissa.
Koululiikunnan ja nuorten harrastusmahdollisuuksien lisäämisen kautta voidaan parantaa nuorten hyvinvointia. Myös kehopositiivisuus-ajatus on omiaan madaltamaan liikunnan harrastamisen kynnystä. Nuoret voivat kokea helpommaksi lähteä liikkumaan, jos heidän oma kehonkuva on positiivinen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että liikunnalla on suuri merkitys mielenterveyden näkökulmasta ja että liikunnan harrastamisen kynnystä tulee madaltaa koululiikuntatuntien lisäämisen ja nuorten harrastusmahdollisuuksien edistämisen kautta. Nuorten oma kehonkuva tulee ottaa huomioon ja tulee panostaa kehopositiivisuuteen, jolloin liikunta kiinnostaa enemmän.
Liikunta voi edistää nuorten mielenterveyttä.
Yhteys nuorten liikunnan puutteen ja masennuksen välillä on hälyttävä. Tutkimus osoitti, että vapaa-ajan liikuntaa harrastavat nuoret voivat henkisesti paremmin kuin vähäisesti tai ei lainkaan urheilevat nuoret. Liikunnan harrastaminen omasta tahdostaan näyttää tuottavan enemmän terveyshyötyjä kuin pakkopullaliikunta. Koululiikunnan lisääminen ja nuorten harrastusmahdollisuuksien parantaminen voisivat olla tärkeitä asioita nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Myös kehopositiivisuus voi madaltaa liikunnan harrastamisen kynnystä. On tärkeää kannustaa nuoria liikkumaan vapaaehtoisesti ja löytämään liikunnan ilo yhdessä kavereiden kanssa.
