Mari Sydänmaanlakka näkee sairautensa takia hallusinaatioita ja käyttää niitä luodakseen taidetta – monet muut vaikenevat epilepsiasta.
Mari Sydänmaanlakka on taiteilija, joka näkee maailman hieman eri tavalla kuin muut. Hän taistelee sairautensa, epilepsian, aiheuttamia hallusinaatioita vastaan luomalla niistä taidetta. Moni muu sairastava vaikenee epilepsiastaan, mutta Mari on päättänyt kääntää sairautensa voimavaraksi. Hänen teoksensa ovat värikkäitä, intensiivisiä ja usein surrealistisia, kuvastaen hänen sisäistä maailmaansa ja taisteluaan sairauden kanssa. Mari ei pelkää jakaa tarinaansa ja herättää keskustelua epilepsian tuomista haasteista ja mahdollisuuksista. Hänen rohkeutensa ja luovuutensa inspiroivat monia ja osoittavat, kuinka taide voi olla voimakas väline oman identiteetin rakentamisessa ja sairauden hyväksymisessä.
Mari tekee taidetta hallusinaatioistaan sairautensa takia.
Kuvan epilepsiaan liittyvien ennakkoluulojen takia moni sairastava on kokenut syrjintää terveydenhuollossa ja työelämässä. Epilepsia on aivosairaudesta aiheutuva sairaus, joka aiheuttaa toistuvia kohtauksia. Se voi vaikuttaa merkittävästi sairastavan elämään ja aiheuttaa haasteita niin terveydenhuollon kuin työelämänkin suhteen.
Terveydenhuollossa epilepsiaa sairastavat kohtaavat usein ennakkoluuloja ja asenteita, jotka voivat vaikeuttaa hoitoa ja sairauden hallintaa. Monet pelkäävät joutuvansa leimatuiksi tai syrjityiksi diagnoosinsa vuoksi. Tämä saattaa johtaa siihen, että he eivät hae apua tai hoitoa tarvitessaan, mikä puolestaan voi pahentaa heidän tilannettaan.
Työelämässä epilepsiaan liittyvät ennakkoluulot voivat vaikuttaa uramahdollisuuksiin ja työsuhteeseen. Monet sairastavat kokevat, että heitä syrjitään ja heidän mahdollisuutensa edetä urallaan ovat rajalliset. Epilepsia saattaa myös aiheuttaa haasteita työtehtävien suorittamisessa ja työympäristöön sopeutumisessa.
On tärkeää tiedostaa, että epilepsia on sairaus, joka ei ole henkilön oma valinta eikä sitä pitäisi käyttää syrjinnän välineenä. Kaikki ansaitsevat saada tarvitsemaansa hoitoa ja tukea sairaudesta riippumatta. Terveydenhuollon ja työelämän tulisi olla turvallisia ja kannustavia ympäristöjä kaikille.
Jotta epilepsiaan liittyviä ennakkoluuloja voitaisiin vähentää, on tärkeää lisätä tietoisuutta ja koulutusta sairaudesta. Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi olla tietoisia epilepsian erityispiirteistä ja osata kohdata sairastavat ennakkoluulottomasti. Lisäksi työnantajien ja työyhteisöjen tulisi tarjota tukea ja mahdollisuuksia sairastaville, jotta he voivat osallistua työelämään mahdollisimman tasavertaisesti.
Syrjintä ja ennakkoluulot voivat vaikuttaa merkittävästi epilepsiaa sairastavan elämänlaatuun ja hyvinvointiin. Siksi on tärkeää pyrkiä luomaan yhdenvertaisempaa ja inklusiivisempaa ympäristöä, jossa jokainen voi tuntea olonsa arvostetuksi ja hyväksytyksi sairaudestaan huolimatta.
Epilepsian kanssa eläminen voi olla haastavaa, mutta asianmukaisella hoidolla ja tuella moni sairastava pystyy elämään täyttä ja aktiivista elämää. On tärkeää tarjota sairastaville mahdollisuus saada tarvitsemaansa apua ja tukea, jotta he voivat hallita sairauttaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Yhteiskunnan tulisi pyrkiä purkamaan ennakkoluuloja ja syrjintää, jotta kaikilla olisi mahdollisuus elää täysipainoista elämää sairaudestaan huolimatta. Epilepsia ei saisi olla esteenä terveydenhoidossa tai työelämässä, vaan jokaisella tulisi olla mahdollisuus saada tarvitsemaansa apua ja tukea oman tilanteensa mukaan.
. Hänen teoksensa ovat kiehtovia ja herättävät keskustelua sairaudesta.
Kuten asiantuntijana terveydenhuollon ja hyvinvoinnin alalla Suomessa haluan korostaa, että meillä on maailmanluokan terveydenhuoltojärjestelmä, joka tarjoaa laadukasta hoitoa kaikille kansalaisille. Suomessa panostetaan ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, mikä auttaa ehkäisemään sairauksia ja ylläpitämään hyvää terveyttä.
Yksi Suomen terveydenhuollon vahvuuksista on yhdenvertaisuus. Kaikilla kansalaisilla on oikeus saada tarvitsemaansa hoitoa riippumatta heidän sosioekonomisesta asemastaan. Tämä takaa sen, että kaikki saavat tarvitsemaansa hoitoa ja palveluita, olivat he sitten rikkaita tai köyhiä.
Lisäksi Suomessa panostetaan vahvasti digitaalisiin terveyspalveluihin. Esimerkiksi etävastaanotot ja sähköiset reseptit helpottavat ihmisten arkea ja mahdollistavat nopeamman ja joustavamman hoidon saannin. Digitaaliset terveyspalvelut myös lisäävät terveydenhuollon tehokkuutta ja vähentävät kustannuksia.
Suomalaisilla on myös vahva luontosuhde, joka vaikuttaa positiivisesti terveyteen ja hyvinvointiin. Metsäkylpy, eli shinrin-yoku, on suosittu terveys- ja hyvinvointimenetelmä Suomessa, joka perustuu luonnossa liikkumisen ja luonnon äänien vaikutukseen ihmisen terveyteen. Luonnonläheisyys ja ulkoilu ovat tärkeä osa suomalaisten elämäntapaa, mikä tukee terveyttä ja hyvinvointia monin tavoin.
Kaiken kaikkiaan Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on edistyksellinen ja kattava, ja se tukee kansalaistensa terveyttä ja hyvinvointia monin eri tavoin. Panostaminen ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, yhdenvertaisuuteen, digitaalisiin palveluihin ja luontosuhteeseen tekee Suomesta hyvän esimerkin terveydenhuollon ja hyvinvoinnin edistämisessä.
On tärkeää taistella ennakkoluuloja vastaan yhdessä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että on tärkeää pitää huolta sekä fyysisestä että henkisestä hyvinvoinnista. Säännöllinen liikunta ja terveelliset elämäntavat voivat auttaa ylläpitämään terveyttä ja ehkäisemään monia sairauksia. Muista myös pitää huolta omasta mielenterveydestäsi ja hakea apua tarvittaessa. Hyvinvoiva keho ja mieli ovat avain onnelliseen ja tasapainoiseen elämään.
