Oppilas ei aina pääse kuraattorille tai terkkarille, mutta syitä ei tiedetä – nuori saattaa jäädä asiansa kanssa yksin
Oppilaiden hyvinvointi ja tuki ovat tärkeitä osa-alueita koulumaailmassa. Kuitenkin oppilas ei aina pääse tapaamaan kuraattoria tai terveydenhoitajaa, ja syitä tähän ei aina tiedetä. Tämä voi johtaa siihen, että nuori jää yksin kamppailemaan omien asioidensa kanssa.
On tärkeää ymmärtää, että kuraattorin tai terkkarin tapaaminen voi tarjota nuorelle arvokasta apua ja tukea. He voivat auttaa ratkaisemaan erilaisia ongelmia, kuten esimerkiksi koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia, henkilökohtaisia pulmia tai mielenterveysasioita. Kuraattorin tai terkkarin ammattitaito ja läsnäolo voivat olla nuorelle suuri helpotus.
Nuorten on tärkeä tietää, että heillä on oikeus saada tarvitsemaansa apua ja tukea. Koulujen tulisi pyrkiä varmistamaan, että oppilaat tietävät, kuinka ja milloin he voivat ottaa yhteyttä kuraattoriin tai terkkariin, ja että nämä ammattilaiset ovat heitä varten.
Oppilas jää yksin, syytä ei tiedetä.
Nuoret oppilaat eivät aina pääse tapaamaan koulukuraattoria tai terveydenhoitajaa, mutta syytä tähän ei tiedetä. Tämä saattaa jättää nuoren yksin asioidensa kanssa. Jos kohtaaminen opiskelijahuollon ammattilaisen kanssa ei toteudu, nuoret saattavat jättää asian hoidon kokonaan väliin. Kouluterveydenhuolto on edelleen ruuhkautunut koronan jälkeen.
Ylivieskan Taanilan koulun kahdeksasluokkalaiset kokevat yleensä ehtivänsä keskustella aikuisten kanssa, jos heillä on asiaa. Kuitenkin kouluterveyskyselyn mukaan joka kymmenes 8.- ja 9.-luokkalainen ei pääse koulukuraattorin puheille vaikka haluaisi. Kouluterveydenhoitajalle haluavista seitsemän prosenttia sanoo, että he eivät pääse sinne huolimatta yrityksistään. Molemmat luvut ovat nousussa.
On tärkeää saada apua silloin, kun sitä tarvitsee, sillä muuten tilaisuus voi mennä ohi ja nuori ei ehkä hae apua uudestaan, sanoo ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Kouluterveydenhuolto kärsii edelleen ruuhkasta koronan jäljiltä. Erityisen hankalassa tilanteessa ovat kahdeksasluokkalaiset, joilta laaja terveystarkastus toteutui vain 40 prosentille. Kouluterveydenhoitajat olivat ammattiryhmänsä viimeisiä, jotka pääsivät takaisin normaaliin työarkeensa korona-ajan poikkeusten jälkeen. Kouluilla oli ruuhkaa, eivätkä terveydenhoitajat päässeet hoitamaan tehtäviään tavalla, johon heidät on koulutettu ja jota lainsäädäntö edellyttää. Moni vaihtoi jopa pois koulumaailmasta.
Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Kirsi Grym näkee kehityksessä haasteita. Terveydenhoitajat ovat aina olleet osa sote-alaa hallinnollisesti, mutta kun hyvinvointialueet ottavat nyt vastuun opiskeluhuollon palveluiden järjestämisestä kouluille, ollaan muutoksen keskellä.
Yksi haaste liittyy alueiden erilaisiin resursseihin. Jos kouluterveydenhoito toimii heikosti keskuskaupungeissa ja hyvin laitamilla, saattavat laitametropolitan alueet joutua tasoittamaan palveluitaan. Grym korostaa, että tarkastusten määrät on nyt priorisoitu mutta laadusta ei ole varmuutta. Työnjohto ei ymmärrä ennaltaehkäisevän työn merkitystä. Lapsia ja vanhempia tulee kohdata ja kuunnella heitä vastatakseen heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa.
THL:n Marke Hietanen-Peltola sanoo, että järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille on iso ja keskeneräinen muutos. Palveluiden tasaisuutta vasta pohditaan. Lapset ja nuoret on pyritty tapaamaan mahdollisimman paljon, mutta sisällöllinen yhtenäistäminen on vasta alkamassa. Tutkimus ei kerro, miksi nuoren ja opiskelijahuollon työntekijän kohtaaminen ei ole toteutunut. Joissain tapauksissa oven takana on voinut olla punainen valo ja siksi sinne ei ole päästy. Palvelua ei kuitenkaan voi järjestää niin, että voi vain kävellä sisään.
Ylivieskalaiset Taanilan koulun nuoret ovat tyytyväisiä siihen, että voivat tavoittaa koulun aikuisia. Oululaisen Ritaharjun koulun rehtori Pertti Parpala näkee tilanteen uhkana noidankehään. Hän on yrittänyt edistää koulussa kulttuuria, jossa nuoret puhuisivat aikuisille missä tahansa tilanteessa, jotta niihin voitaisiin puuttua mahdollisimman nopeasti.
On tärkeää, että nuoret voivat saada tarvitsemaansa apua ja tukea koulukuraattorilta ja terveydenhoitajalta mahdollisimman sujuvasti. Kouluterveydenhuollossa on edelleen ruuhkaa, ja on tärkeää, että kouluterveydenhoitajat pääsevät hoitamaan tehtäviään oikein ja ajoissa. Muutos järjestämisvastuun siirtymisessä hyvinvointialueille vaatii vielä hiomista, jotta palveluiden tasaisuus saavutetaan. On myös tärkeää, että nuoret uskaltavat ja pystyvät puhumaan aikuisille huolistaan ja tarpeistaan, jotta he saavat tarvitsemaansa apua.
Oppilas jää asiansa kanssa yksin ilman kuraattoria tai terkkaria.
Kouluterveydenhoito ja opiskelijahuolto ovat tärkeitä palveluita nuorille, jotka tarvitsevat apua ja tukea. On huolestuttavaa, että osa nuorista ei pääse tapaamaan kuraattoria tai terveydenhoitajaa, vaikka he haluaisivat. Tämä voi estää heitä saamasta tarvitsemaansa apua ja he voivat jäädä yksin asioidensa kanssa.
Kouluterveydenhuolto on yhä ruuhkautunut koronan jälkeen, mikä vaikeuttaa palveluiden saatavuutta. Kouluterveydenhoitajilla on pandemian jäljiltä vielä tarkastusvelkaa, ja jopa joka kymmenes 8.- ja 9.-luokkalainen, joka olisi tarvinnut apua kuraattorilta, ei ole saanut sitä. Myös kouluterveydenhoitajan luokse halunneista seitsemän prosenttia ei ole päässyt sinne yrittämisestä huolimatta.
On tärkeää, että nuoret saavat tarvitsemaansa apua silloin, kun he sitä hakevat. Jos he eivät saa apua, he saattavat menettää mahdollisuuden saada tukea ja olla haluttomia hakeutumaan uudelleen avun piiriin. Siksi on tärkeää, että opiskeluhuollon ammattilaiset ovat tavoitettavissa ja nuoret pääsevät tapaamaan heitä tarvittaessa.
Muutos, jossa opiskelijahuoltopalveluiden järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille vuoden alusta, voi osaltaan vaikuttaa tilanteeseen. Jos palveluiden saatavuus vaihtelee alueittain, laita-alueilla voi olla vaikeuksia saada tarvitsemaansa tukea. Lisäksi työnjohto saattaa korostaa tarkastusten määrää, mutta unohtaa niiden laadun ja ennaltaehkäisevän työn luonteen.
On tärkeää, että jokainen nuori saa tarvitsemaansa tukea ja että palveluiden saatavuus on tasapuolista koko maassa. Opiskeluhuollon työntekijät tarvitsevat tarvittavat resurssit ja ohjeistukset, jotta he voivat kohdata nuoret yksilöllisesti ja tarjota heille tarvitsemaansa apua. Lisäksi yhteistyö ja viestintä koulun henkilökunnan ja opiskelijahuollon ammattilaisten välillä on tärkeää, jotta nuorille voidaan tarjota tarvitsemaansa apua.
Puhumattomuus ja palveluiden puute voivat johtaa noidankehään, jossa nuoret jäävät yksin ongelmiensa kanssa. Siksi on tärkeää, että kouluterveydenhuolto ja opiskelijahuolto toimivat sujuvasti ja nuoret saavat tarvitsemansa avun ajoissa.
Kouluterveydenhuollon haasteet vaikuttavat nuorten avunsaantiin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että nuoret kohtaavat vaikeuksia päästessään kuraattorin tai terveydenhoitajan puheille, eivätkä syytä tähän aina tiedetä. Tämä voi johtaa siihen, että nuoret jäävät yksin ongelmiensa kanssa ja saattavat jättää asian kokonaan hoitamatta. Kouluterveydenhuolto on edelleen ruuhkautunut koronan jälkeen. On tärkeää, että nuoret saavat apua ja tukea mahdollisimman sujuvasti, jotta heidän tarpeensa tulevat kuulluiksi. Kouluterveydenhuollossa on edelleen tarkastusvelkaa, erityisesti kahdeksasluokkalaisten osalta. Muutos opiskelijahuollon palveluiden järjestämisessä hyvinvointialueille on aiheuttanut haasteita. On tärkeää, että palvelut ovat tasaisesti tarjolla kaikille nuorille. On syytä pohtia syitä siihen, miksi nuorten ja opiskelijahuollon työntekijöiden kohtaaminen ei aina toteudu. Puhumattomuus voi johtaa noidankehään, ja siksi on tärkeää edistää avointa kommunikaatiota kouluympäristössä.
