Jopa viidesosa lapsista kärsii huonokuntoisista hampaista, sillä perheiden erilaiset tavat vaikuttavat siihen, kertoo erikoishammaslääkäri.
Suun terveys on tärkeä osa yleistä terveyttämme, ja huonot hampaat voivat vaikuttaa elämänlaatuun ja jopa itsetuntoon. Valitettavasti jopa viidennes lapsista kärsii huonoista hampaista, ja tämä johtuu usein perheiden erilaisuudesta, erityisesti suunhoitotottumusten osalta. Erikoishammaslääkäri on todennut, että lapset, joiden vanhemmat eivät kiinnitä tarpeeksi huomiota hampaiden hoitoon ja ravitsemukseen, ovat alttiimpia saamaan hampaiden reikiintymisiä. On tärkeää, että vanhemmat opettavat lapsilleen hyviä suunhoitotapoja ja tarjoavat terveellistä ravintoa, jotta he voivat nauttia terveistä hampaista ja ikenistä pitkälle aikuisikään asti. Tämä artikkeli käsittelee huonojen hampaiden syitä ja seurauksia, sekä tarjoaa vinkkejä suun terveyden ylläpitämiseen perheissä.
Lapsilla usein huonot hampaat perheen mukaan.
Suomalaisten lasten hammasterveys on huonontunut viime vuosina, sillä jopa viidesosa lapsista kärsii huonoista hampaista. Tämä on huolestuttavaa, sillä se saattaa johtaa vakaviin hammasongelmiin tulevaisuudessa. Hammaslääkäreiden vastaanotoilla huomataan selviä eroja perheiden hampaiden huolehtimisessa. On sekä hyvä- että huonokuntoisia hampaita omaavia lapsia.
Erikoishammaslääkäri Mirja Methuen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että lasten hammashoidon tilanne näkyy hänen työssään Kuopiossa. Hän huomaa hoidettavakseen yhä reikäisempiä hammaskalustoja, ja reikiintyminen keskittyy tietylle osalle lapsista. Methuenin mukaan 1990-luvun laman jälkeen Suomessa säästettiin hammashoidosta, joka näkyy edelleen tänä päivänä.
Laman myötä vastuu lasten hampaiden hoidosta siirrettiin koteihin, joka synnytti polarisaation. Noin 80 % perheistä hoitaa hampaat hyvin, mutta lopuissa hampaista huolehditaan huonommin. Ongelmatapausten syyt ovat perinteisiä: perheiden yhteiset ruokahetket ovat korvautuneet napostelulla, ja hampaiden harjauksesta on nipistetty.
Methuen selittää, että myös maahanmuuttajien määrän kasvu vaikuttaa lasten hammasterveyteen. Maahanmuuttajat eivät välttämättä tiedä yhtä paljon suun terveydestä kuin kantasuomalaiset, ja he voivat käyttää sokeria runsaammin.
Methuenin mukaan hyvä suuterveys ei vaadi ihmeitä. Suomen hammaslääkäriliitto suosittelee säännöllistä ateriarytmiä, napostelun välttämistä sekä sokerin käyttökertojen rajaamista. Methuen painottaa myös hampaiden säännöllisen harjauksen tärkeyttä. Hän korostaa, että tottumukset opitaan kotona lapsuudesta asti, joten on tärkeää puhua näistä asioista edelleen.
Suomalaisten lasten huonontunut hammasterveys on viime vuosina noussut vakavaksi asiaksi, joka vaatii toimenpiteitä. Lasten hyvän hammasterveyden edistämiseksi on tärkeää muistuttaa säännöllisen ruokailurytmin, napostelun välttämisen, sokerin käytön rajaamisen ja hampaiden säännöllisen harjauksen tärkeydestä. Näiden helppojen vinkkien avulla voidaan ehkäistä vakavia lasten hammassairauksia ja pitää lasten hampaat terveinä.
Jopa viidennes lapsista kärsii huonoista hampaista.
Suomalaisten lasten hammasterveys on huonontunut ja jopa viidennes lapsista kärsii tänä päivänä huonosta hampaista. Tilanne on erittäin vakava ja näkyy hammaslääkäreiden vastaanotoilla ympäri Suomen. Syynä tähän on 1990-luvun laman jälkeen säästöt hammashoidosta, joka siirsi vastuun lasten hammasterveydestä koteihin. Tämä synnytti rajun polarisaation, jossa noin 80 prosentissa perheistä hoidetaan hampaat hyvin ja lopuissa huonommin.
Hyvä suuterveys ei vaadi ihmeitä, mutta vaatii terveellisiä ruokailutottumuksia ja säännöllistä hampaiden harjaamista. Suomen hammaslääkäriliitto suosittelee säännöllistä ateriarytmiä, napostelun välttämistä ja sokerin käyttökertojen rajaamista. Tottumukset opitaan kotona, lapsuudessa, joten vanhempien vastuu on erittäin tärkeää lasten suun terveyden ylläpitämisessä.
Myös maahanmuuttajien määrän kasvu näkyy suomalaisten lasten huonontuneessa hammasterveydessä. Heillä ei välttämättä ole samaa tietoa suun terveydestä kuin kantasuomalaisilla, ja sokerin käyttöä saattaa olla runsaammin.
Tämä huolestuttava tilanne on mahdollista kääntää, kun vanhemmat ja koulut ovat tietoisia suun terveyden merkityksestä ja tietävät miten huolehtia lasten hampaista. Hammaslääkärien vastaanotoilla tulisi myös antaa lisätietoa ja ohjeistusta vanhemmille lasten suun terveydestä. Pienillä teoilla voidaan saavuttaa positiivisia tuloksia lasten hammasterveydessä ja kääntää tämä huolestuttava tilanne parempaan suuntaan.
Lasten hammasterveys heikentynyt Suomessa.
Suomalaisten lasten hammasterveys on huonontunut, ja jopa viidennes lapsista kärsii tänä päivänä huonosta hampaista. Tämä johtuu perheiden erilaisuudesta, ja se näkyy erikoishammaslääkärien vastaanotolla. Vaikka tilanne on huolestuttava, hyvä suuterveys ei ole ihmeiden takana, ja säännöllisellä harjauksella, napostelun välttämisellä ja sokerin käytön rajoittamisella pääsee pitkälle. On tärkeää puhua näistä asioista ja opettaa terveellisiä tottumuksia lapsuudessa, jotta hammasterveys ei kärsi tulevaisuudessa.