Talousasiantuntija kyseenalaistaa terveysveron – esitämme neljä keskeistä kysymystä veron vaikutuksista.
Terveysvero eli sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä rahoittava veromalli on herättänyt vahvoja tunteita keskusteluissa. Taloustieteilijät ovat tarttuneet terveysveron aiheuttamiin kysymyksiin ja kritisoineet sen vaikutuksia kansalaisten talouteen. Terveysveron negatiiviset näkökulmat koskettavat erityisesti niitä, joiden tulot eivät ole suuria ja jotka joutuvat maksamaan verosta valtavan osan tuloistaan.
Kokosimme neljä keskeistä kysymystä verojen vaikutuksista ja verrattavuudesta eri veromalleihin. Mitkä ovat terveysveron vaikutukset varsinkin pienituloisten ihmisten jokapäiväiseen elämään? Voiko terveysvero olla oikeudenmukainen veromalli, jos sillä kerätään varoja sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen? Mikä on verotuksen tarkka tavoite, jos terveysvero maksaa liikaa pienituloisille? Mitkä ovat terveysveron positiiviset näkökulmat? Tutustumalla näihin kysymyksiin voimme kehittää kriittistä ajattelua veromalleista ja niiden vaikutuksista talouteen.
Tutkijat kritisoivat terveysveroa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja Kela esittivät tiistaina suola-, sokeri- ja rasvaverojen käyttöönottoa, koska suomalaisten työ- ja toimintakyky heikkenee. Vaikka terveysverojen hyötyjä on vaikea arvioida, monet ovat huolestuneita terveysverotuksen monimutkaisuudesta ja sen vaikutuksesta ihmisten kulutusvalintoihin.
Tuomas Kosonen, Vattin tutkimusprofessori, on tutkinut terveysverojen vaikutuksia ja johtaa Suomen akatemian rahoittamaa verotutkimuksen huippuyksikön Vattin osahanketta. Hän kertoo, että verotus voi onnistua ohjaamaan ihmisiä terveellisemmän ruokavalion pariin, mutta vaikutus riippuu vaihtoehtoisista tuotteista. Vuoden 2011 alussa Suomessa käyttöön otettu vero makeisille ja jäätelölle ja virvoitusjuomien veron korotus ei onnistunut ohjaamaan kulutusta. Kuitenkin vuonna 2014 virvoitusjuomavero nosti limsojen hintaa keskimäärin noin 10 prosenttia, ja tämä ohjasi kulutusta merkittävästi. Sokerillisten juomien kulutus väheni, kun taas sokerittomien kulutus kasvoi.
Kuluttajat siirtyvät terveellisempään tuotteeseen vain, jos se on hyvin samankaltainen verotettavan, epäterveellisemän tuotteen kanssa. Yksin hinnannousu ei riitä ohjaamaan kuluttajia terveellisempien tuotteiden pariin. Esimerkiksi virvoitusjuomat ovat tuotteita, joista löytyy sekä sokerillinen että sokeriton vaihtoehto. Jos sokerillinen Coca-cola korvataan sokerittomalla Coca-Cola zerolla, siirtyminen terveellisempään vaihtoehtoon onnistuu.
On kuitenkin epäselvää, pystyykö terveysverotuksella vaikuttamaan ihmisten kokonaisruokavalioon, vaikka yksittäisissä tuotteissa onnistuttaisiin ohjaamaan kulutuspäätöksiä terveellisempään suuntaan. Esimerkiksi yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa sokeriverolla onnistuttiin vähentämään virvoitusjuomien kulutusta, mutta kokonaiskalorinsaanti ei laskenut. Tämä merkitsee sitä, että toisten ruoka-aineiden kulutus kasvoi. Terveysverojen aiheuttama haitta onkin se, että laaja terveysverotus tekisi verojärjestelmästä raskaan ja monimutkaisen, sekä ohjaisi turhaan ihmisten kulutusvalintoja.
Terveysverotuksen onnistuminen vaatii siis hyvin tarkkaa kohdistamista, jotta kuluttajat siirtyvät samankaltaiseen ja terveellisempään vaihtoehtoon. Tutkimusprofessori Kosonen miettii myös, olisiko terveysverolla mahdollista ehkäistä terveyshaittoja ja ohjata ihmisiä terveellisemmän ruokavalion pariin ilman, että ihmisten valintoja vääristellään turhaan.
Taloustieteilijä vastustaa terveysveroa.
Suomessa on keskusteltu suola-, sokeri- ja rasvaverojen käyttöönotosta terveyden edistämiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Kela ovat esittäneet tätä ratkaisuksi suomalaisten heikkenevään työ- ja toimintakykyyn. Vattin tutkimusprofessori Tuomas Kososen mukaan vero-ohjauksen vaikutus riippuu vaihtoehtoisista tuotteista. Kansainvälisten tutkimusten perusteella kuluttajat siirtyvät terveellisempään tuotteeseen vain, jos se on hyvin samankaltainen kuin verotettava epäterveellinen tuote. Sokeri-, rasva- tai suolaverojen tuoma hinnannousu yksin ei siis riitä ohjaamaan kuluttajia terveellisempiin vaihtoehtoihin.
Sokerillisten ja sokerittomien virvoitusjuomien veromuutos onnistui ohjaamaan kulutuspäätöksiä. Kuitenkin veron vaikutus kumosi muiden tuotteiden kohdalla. Tutkimusprofessori Kososen mukaan on epävarmaa, pystytäänkö terveysveroilla vaikuttamaan ihmisten kokonaisruokavalioon. Tutkimusten valossa “terveysverojen hyödyt ovat epävarmoja”. Laaja terveysverotus tekisi verojärjestelmästä raskaan ja monimutkaisen, veroviranomaisille raskauttaisi valvonta ja kohdistus, lisäksi työllisyys voisi heikentyä ja verovälttelyn kannustimet kasvaisivat. Ideaalisti verojärjestelmä ei ohjaa ihmisten valintoja, vaan tästä säännöstä voidaan poiketa vain, jos näin voidaan ehkäistä terveyshaittoja.
Lopuksi on syytä painottaa, että terveys ei ole vain yksilön vastuulla, vaan yhteiskuntamme ja sen rakenteet luovat pohjan terveydelle. Terveyden edistäminen vaatii monialaista ja ihmiskeskeistä toimintaa kaikilta tasoilta. Terveysverotus on yksi keino, mutta sen mahdollisia haittoja ja hyötyjä on arvioitava tarkasti. Meidän on terveyden edistämiseksi tehtävä yhteistyötä, ja rakennettava terveellisempi ympäristö.
Tutkimusprofessori epäilee terveysverojen hyötyjä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että terveysverojen käyttöönotto herättää paljon kysymyksiä vaikutuksista ja haitoista. Tutkijat ovat epävarmoja siitä, pystytäänkö terveysveroilla vaikuttamaan ihmisten kokonaisruokavalioon, ja laaja terveysverotus tekisi verojärjestelmästä raskaan ja monimutkaisen. Samalla verovälttelyn kannustimet kasvaisivat ja ihmisten kulutusvalintoja ohjattaisiin turhaan. Lisäksi veroviranomaisille ja yrityksille aiheutuisi kustannuksia. Tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella terveysverojen hyödyt ovat siis hyvin epävarmoja.
