Ada Maarala syö usein pikaruokaa, koska ajan viettäminen somessa vie kokkaamiselta aikaa – tutkimus paljasti somen ongelmakäyttöä.
Ada Maarala syö usein pikaruokaa, koska hän kokee somen selaamisen vievän liikaa aikaa ruoanlaitolta. Tuore tutkimus selvitti, mitä tarkoittaa sosiaalisen median ongelmakäyttö ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla ruokailutottumuksiin. Somella on nykyään vahva läsnäolo monien ihmisten arjessa, ja se voi vaikuttaa merkittävästi eri elämänalueisiin, myös ruokailuun. Tutkimukseen osallistui laaja joukko ihmisiä eri ikäryhmistä, ja heiltä kysyttiin näkökulmia somen ja ruokailun suhteesta. Tulokset osoittivat, että monet kokevat somen vaikuttavan negatiivisesti terveellisten ruokailutottumusten ylläpitämiseen ja suosivat sen sijaan helposti saatavilla olevaa pikaruokaa. Tutkimuksen tulokset tarjoavat uutta tietoa somen vaikutuksesta ruokailuvalintoihin ja herättävät keskustelua siitä, miten somen käyttöä voisi tasapainottaa terveellisempien ruokailutottumusten kanssa.
Ada syö usein pikaruokaa, somen ongelmakäyttö tutkittiin.
Sosiaalisen median ongelmakäyttö on yleistä nuorten aikuisten keskuudessa, kertoo Oulun yliopiston tuore tutkimus. Tutkimuksen mukaan jopa 70 prosenttia 18–35-vuotiaista koki somekäytön olevan ongelmallista, vaikka kriteerit varsinaiselle ongelmakäytölle eivät täyttyneet. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että somekäyttö vaikuttaa moniin eri asioihin, kuten nuoren iän, naispuolisuuden, masennuksen, yksinäisyyden ja sosiaalisten suhteiden tyytymättömyyden lisääntymiseen.
Tutkimukseen osallistui 381 nuorta aikuista, joista noin 10 prosentilla todettiin ongelmallista somen käyttöä. Tutkimuksen mukaan sosiaalisen median käyttö määritellään ongelmalliseksi silloin, kun se vaikuttaa häiritsevästi arkeen ja hyvinvointiin. Erityisesti sosiaaliset verkkoyhteisöpalvelut, kuten Instagram, Facebook ja Tiktok, olivat yhteydessä ongelmalliseen käyttöön.
Oululainen Ada Maarala, 25, kokee myös oman sosiaalisen median käyttönsä osittain ongelmalliseksi. Maarala viettää somessa aikaa päivittäin muutamia tunteja tai jopa puoli päivää. Hän kokee somen vievän aikaa muilta aktiviteeteilta, kuten ruoanlaitolta ja liikunnalta. Myös mielenterveyteen ja lähipiiriin some vaikuttaa hänen kokemuksensa mukaan.
Toisaalta myös sosiaalisen median käyttämättömyys voi aiheuttaa paineita. Oululainen Enna Järvinen, 30, ei enää käytä somessa aktiivisesti, mutta kokee silti somen vaikutuksen yhteiskunnassa suurena. Järvinen kertoo, että sosiaalisen median alustoja on niin paljon, että hän ei enää jaksa tai koe saavansa niistä mitään hyötyä.
Väitöskirjatutkija Krista Hylkilän mukaan somen ongelmakäyttöä tulisi tarkastella osana laajempaa elintapaa. Terveydenhuollossa tulisi olla koulutusta ja tietoa somen ongelmakäytön tunnistamiseen. Toistaiseksi sosiaalisen median ongelmakäytölle ei ole olemassa diagnoosia, mutta kenttä vaatii lisää tutkimusta ja työkaluja tunnistamisen helpottamiseksi.
Tutkimuksessa käytettiin Bergenin sosiaalisen median riippuvuusasteikkoa, joka on norjalaisessa yliopistossa kehitetty mittari. Hylkilän mukaan somen ongelmakäytöllä on paljon samankaltaisuuksia digipeliriippuvuuden kanssa, joten omaa diagnoosia somen ongelmakäytölle olisi hyvä harkita. Tutkimuksen mukaan somen käyttöön liittyvä sisällön laatu vaikuttaa enemmän ongelmakäyttöön kuin itse ruutuaika.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että somen käyttö voi aiheuttaa ongelmia nuorten aikuisten arjessa ja hyvinvoinnissa. On tärkeää tiedostaa somen vaikutukset ja oppia käyttämään somea terveellisellä tavalla.
Ada syö usein pikaruokaa somen takia.
Sosiaalisen median käyttöön liittyvät ongelmat ovat yleistyneet erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Tuoreen Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan jopa 70 prosenttia 18-35-vuotiaista nuorista aikuisista kokee somen käytön ongelmalliseksi, vaikka se ei täytäkään virallisen riippuvuuden kriteerejä.
Tutkimuksessa on havaittu, että ongelmallinen somekäyttö liittyy moniin eri tekijöihin, kuten nuorempaan ikään, naissukupuoleen, masennukseen, yksinäisyyteen ja tyytymättömyyteen omiin sosiaalisiin suhteisiin. Erityisesti sosiaaliset verkkoyhteisöpalvelut, kuten Instagram, Facebook ja TikTok, näyttävät olevan yhteydessä ongelmakäyttöön.
Henkilökohtaisesti koen sosiaalisen median käyttöni ainakin osittain ongelmalliseksi. Käytän somea päivittäin muutamia tunteja, joskus jopa puoli päivää. Ruutuaika vaihtelee paljon riippuen päivän aikatauluista ja velvollisuuksista. Kuitenkin on totta, että someen käytetty aika voisi olla hyödyllisemmin käytetty esimerkiksi harrastusten tai kotitöiden parissa. Vaikuttaa myös ruoanlaittoon, sillä jos olen yksin kotona, en aina jaksa kokata vaan turvaudun nopeisiin ja epäterveellisempiin vaihtoehtoihin.
Sosiaalisen median käytöllä on myös vaikutusta mielenterveyteeni ja lähipiiriini. Jos katson somea pitkään, alkaa ulkopuolisuuden tunne hiipiä. Porukassa somen nopea selailu ei välttämättä häiritse, mutta mitä enemmän aikaa somessa vietetään, sitä herkemmin tunnen itseni ulkopuoliseksi. Olen kuitenkin yrittänyt tiedostaa näitä tilanteita ja välttää puhelimen käyttöä, kun olen ystävien seurassa.
On myös mielenkiintoista huomata, että sosiaalisen median käyttämättömyys voi myös aiheuttaa paineita. Yksi tutkimukseen osallistunut henkilö kertoi, että hän on jäänyt paitsi läheisten kuulumisista ja tapahtumakutsuista, koska hän ei aktiivisesti käytä sosiaalista mediaa. Tämä korostaa sosiaalisen median suurta roolia nykypäivän kommunikaatiossa ja tiedonkulussa.
Sosiaalisen median ongelmakäyttö tulisi nähdä yhtenä elintapana, joka vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi saada lisää koulutusta ja tietoa sosiaalisen median ongelmakäytön tunnistamisesta ja siihen puuttumisesta. Tällä hetkellä sosiaalisen median ongelmakäytölle ei ole virallista diagnoosia, mutta olisi hyvä pohtia, olisiko tälle ilmiölle tarpeen kehittää oma diagnoosinsa.
Yhteiskunnassa sosiaalinen media on edelleen verrattain uusi ilmiö, ja sen vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja käyttäytymiseen vaativat edelleen lisää tutkimusta. Erilaisten termien, kuten puhelinaddiktio, sosiaalisten verkkoyhteisöpalveluiden ongelmakäyttö, someriippuvuus ja internetriippuvuus välillä käydään kesk
Moni nuori aikuinen kokee somen käytön ongelmalliseksi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan moni nuori aikuinen kokee somen käyttönsä ongelmalliseksi. Vaikka ongelmakäytön kriteerit eivät välttämättä täyty, jopa 70 prosenttia 18-35-vuotiaista nuorista aikuisista kokee somen käyttönsä ongelmalliseksi. Sosiaalisen median ongelmakäyttöön liittyy yhteyksiä muun muassa nuorempaan ikään, naissukupuoleen, masennukseen, fomoon ja yksinäisyyteen. Tutkimuksen mukaan sosiaaliset verkkoyhteisöpalvelut, kuten Instagram ja Tiktok, ovat vahvemmin yhteydessä somen ongelmakäyttöön kuin muut somen käyttömuodot. Lisäksi tutkimuksessa todetaan, että somen käyttö voi vaikuttaa myös mielenterveyteen ja lähipiiriin. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimusta ja työkaluja ongelmakäytön tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi sotealalla.
