“Neurologian asiantuntijat rajoittavat Parkinsonin taudin syytä selittävän tutkimuksen laajuutta, sillä matojen matka ihmiseen on melko pitkä.”
Parkinsonin tauti on yksi yleisimmistä neurologisista häiriöistä maailmassa. Tämä tauti voi vaikuttaa henkilön motorisiin taitoihin, kuten hitauteen, vapinaan ja jäykkyyteen. Useat tutkimukset ovat yrittäneet löytää Parkinsonin taudin tarkkoja syitä, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että taudin syyt ovat monimutkaiset ja oireet voivat johtua useista syistä. Neurologian asiantuntijat ovatkin toppuutelleet Parkinsonin taudin syytä selittävän tutkimuksen tuloksia ja kehottaneet ihmisiä olemaan varovaisia sen suhteen, että Parkinsonin taudin syy olisi yksiselitteisesti löydetty. Tämä kirjoitus käsittelee Parkinsonin taudin syitä ja sen kehittymistä ja tutkii neurologian asiantuntijoiden ajatuksia Parkinsonin taudin nykyisestä tilanteesta.
“Madoista pitkä matka ihmiseen” – Parkinsonin syyt tutkimukseen.
Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on löytänyt Parkinsonin taudin todennäköisen syyn. Kuitenkin monet neurologian asiantuntijat ovat toppuutelleet tutkimuksen merkitystä ja pitävät sitä melko suppeana. Tutkimuksen päätulos oli, että Parkinson-potilaiden suoliston mikrobisto on poikkeava, ja tutkimuksen johtaja on sitä mieltä, että tämä löydös on mullistava. Tutkimus on kuitenkin kiistanalainen ja monet asiantuntijat vaativat lisätutkimusta ennen kuin voidaan tehdä johtopäätöksiä Parkinsonin taudin syystä.
Parkinsonin tauti on hermoston sairaus, joka vaikuttaa ihmisen motoriikkaan. Sairauden oireet voivat sisältää vapinaa, lihasten jäykkyyttä ja tasapainon menetystä. Saatavilla olevat hoidot ovat tähän asti oireenmukaisia, eivätkä käsittele taudin syytä. Parkinsonin taudin syyn löytäminen on ollut haastavaa sen monimutkaisen rakenteen vuoksi.
Helsingin yliopiston tutkimusryhmä on tutkinut Parkinson-potilaiden suoliston mikrobistoa. Tutkimukseen osallistui kymmenen Parkinson-potilasta ja kymmenen terveen verrokin mikrobiston vertailu. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Parkinson-potilaiden suoliston mikrobisto poikkeaa terveiden verrokkien mikrobistosta.
Tämä on johtanut tutkijoiden päätelmään, että Parkinsonin taudin juurisyy löytyy mahdollisesti suoliston mikrobistosta. Tutkimusryhmän johtaja, Helsingin yliopiston mikrobiologian professori Per Saris, sanoo, että tämä löydös on todella mullistavaa, jos jatkotutkimukset antavat samanlaisia tuloksia.
Kuitenkin monet neurologian asiantuntijat toppuuttelevat tutkimuksen merkitystä. HUSin neurokeskuksen tutkija ja lääkärikeskus Aavan neurologian erikoislääkäri dosentti Filip Scheperjans sanoo, että vaikka Parkinson-potilaiden suoliston mikrobisto poikkeaa, vaihtelut potilaiden välillä ovat suuria. Scheperjansin mukaan tutkimuksen löydös ei ole ollut riittävän vahvasti toistettavissa aihetta käsittelevissä tutkimuksissa, ja siksi lisätutkimuksia tarvitaan ennen johtopäätösten tekemistä.
Turun yliopiston apulaisprofessori ja Turku Brain and Mind Centerin johtaja sekä Tyksin erikoislääkärinä toimiva Juho Joutsa sanoo, että tutkimus on suhteellisen suppea ja perustuu vain kymmeneen Parkinson-potilaan näytteeseen, joten siitä ei voida vetää laajoja johtopäätöksiä. Joutsan mukaan Helsingin yliopiston tiedote ei vastaa sitä, mitä tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä.
Scheperjansin mukaan tämä löydös ei ole vielä suoraan sovellettavissa Parkinsonin diagnosoimiseen tai sen hoidon parantamiseen, vaan lisää tutkimusta tarvitaan monimutkaisemmissa eläinmalleissa ja viime kädessä ihmisillä. Vaikka Parkinson-potilaiden suoliston mikrobisto on epäilemättä poikkeava, Parkinsonin taudin syyn löytäminen on monimutkainen prosessi, jonka selvittäminen vaatii vielä paljon lisätutkimuksia.
Parkinsonin taudin syytä ei voida varmasti selittää.
Parkinsonin taudin syytä selittävää tutkimusta ei kannata pitää vielä lopullisena vastauksena monitekijäisen taudin juurisyistä, sanovat neurologian asiantuntijat. Vaikka Helsingin yliopiston tutkimusryhmä löysi Parkinsonin taudin todennäköisen syyn tutkimalla matoja, lääkärikeskus Aavan neurologian erikoislääkäri dosentti Filip Scheperjans muistuttaa, että vastaavien tulosten saamiseksi tarvitaan vielä lisää tutkimuksia monimutkaisemmissa eläinmalleissa ja ihmisillä. Scheperjansin mukaan Parkinson-potilaiden suoliston mikrobisto on poikkeava, mutta vaihtelut potilaiden välillä ovat suuria, ja desulfovibrio-bakteerin ylimäärä ei ole ollut vahvasti toistettavissa. Kiistellyn tutkimuksen johtaja, Helsingin yliopiston mikrobiologian professori Per Saris, kuitenkin uskoo, että hänen johtamansa tutkimuksella voi olla hyötyä ennaltaehkäisyssä. Parkinsonin tauti on hermoston sairaus, joka vaikuttaa lihasten toimintaan ja voi muun muassa aiheuttaa vapinaa ja liikkumisen hankaluutta.
Lisätutkimusta tarvitaan Parkinsonin taudin syiden selvittämiseksi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Helsingin yliopiston tutkimus Parkinsonin taudin syystä herättää asiantuntijoissa erilaisia mielipiteitä. Vaikka desulfovibrio-bakteerin ylimääräistä esiintymistä Parkinson-potilaiden suolistossa on havaittu, tutkijat pitävät tutkimuksen löydöksiä vielä suppeina eivätkä voi osoittaa yksittäistä syytä taudin syntymiselle. Lisätutkimuksia tarvitaan, jotta Parkinsonin taudin hoito ja diagnosointi voisivat hyötyä löydöksistä. Tiedottamisen osalta neurologian asiantuntijat pitävät Helsingin yliopiston tiedotteesta tiedotustilaisuuden yhteydessä yliampuvana eivätkä sen vuoksi pidä sen perusteella tehtyjä johtopäätöksiä uskottavina.
