Ulla Järven kolumni: Soteen liittyvä ongelma ei ole kustannukset, vaan tyhmyys.
Sote-uudistuksen valuvika ei ole sen kalleus, vaan pikemminkin tyhmyys ja huono päätöksenteko. Järjestelmän ongelmat eivät johdu siitä, että terveydenhuolto olisi liian kallista, vaan siitä, että resursseja ei käytetä tehokkaasti ja järkevästi. Ulla Järven kolumni pureutuu syvälle soten ongelmiin ja pyrkii löytämään ratkaisuja, jotka parantaisivat järjestelmän toimivuutta ja potilaiden hoitoa. On tärkeää tunnistaa, missä ongelmat todella piilevät ja tehdä tarvittavat muutokset, jotta suomalaiset saisivat paremman terveydenhuollon palvelut tulevaisuudessa. Järven terävä analyysi ja ehdotukset voivat auttaa meitä löytämään oikean suunnan sote-uudistuksen kehittämisessä.
Ulla Järven mukaan soten valuvika ei ole kalleus.
Hyvinvointialueiden oli tarkoitus luoda vahva perusta terveydenhuollon järjestämiselle. Kuitenkin nyt byrokratia ja säästötoimenpiteet vaikuttavat ammattitaidon ytimeen, kirjoittaa Järvi.
Hyvinvointialueet ovat suuri uudistus Suomen terveydenhuollossa. Niiden tavoitteena on tehostaa palveluiden järjestämistä ja parantaa hoidon laatua. Alun perin ajatus oli hyvä: vähentää hallinnollista taakkaa ja keskittää resurssit potilaiden parhaaksi. Kuitenkin käytännössä muutokset ovat aiheuttaneet ongelmia monille terveydenhuollon ammattilaisille.
Byrokratia on lisääntynyt merkittävästi hyvinvointialueiden myötä. Uudet hallinnolliset velvoitteet ja raportointivaatimukset vievät aikaa ja resursseja ammattilaisten varsinaiselta työltä: potilaiden hoitamiselta. Lisäksi päätöksenteko on hidastunut ja monet ammattilaiset kokevat, että heidän asiantuntemustaan ei arvosteta tarpeeksi. Tämä voi vaarantaa hoidon laadun ja potilasturvallisuuden.
Toinen suuri haaste hyvinvointialueille on säästötoimenpiteet. Uudistuksen tavoitteena oli tehostaa terveydenhuoltoa ja samalla saavuttaa säästöjä. Kuitenkin monet ammattilaiset ovat huolissaan siitä, että säästöt kohdistuvat väärin ja vaikuttavat haitallisesti potilaiden hoitoon. Esimerkiksi resurssipula ja henkilöstön vähentämiset voivat johtaa siihen, että potilaiden hoito viivästyy ja laatu heikkenee.
Järvi painottaakin, että hyvinvointialueiden tulisi panostaa enemmän ammattilaisten osaamisen kehittämiseen ja hyvinvoinnin tukemiseen. Hänen mukaansa terveydenhuollon ammattilaisilla on valtava määrä tietoa ja kokemusta, jotka tulisi hyödyntää paremmin palveluiden kehittämisessä. Lisäksi ammattilaisille tulisi taata riittävät resurssit ja työrauha potilaiden hoitamiseen.
Hyvinvointialueiden on myös tärkeä kuunnella ammattilaisten näkemyksiä ja ottaa heidät mukaan päätöksentekoon. Yhdessä voidaan löytää ratkaisuja, jotka tukevat sekä terveydenhuollon ammattilaisten että potilaiden hyvinvointia. Lisäksi on tärkeää arvostaa ja kannustaa ammattilaisia heidän työssään.
Järvi muistuttaa lopuksi, että terveydenhuollon ammattilaiset tekevät arvokasta työtä joka päivä potilaiden hyvinvoinnin eteen. He ansaitsevat kunnioitusta ja tukea työssään. Hyvinvointialueiden tulee varmistaa, että ammattilaisilla on mahdollisuus kehittää osaamistaan ja että heidän työolosuhteensa ovat viihtyisät ja turvalliset.
Kaiken kaikkiaan hyvinvointialueet ovat tärkeä osa Suomen terveydenhuollon uudistusta, mutta niiden on otettava huomioon myös ammattilaisten näkemykset ja tarpeet. Vain yhdessä voimme luoda terveydenhuoltojärjestelmän, joka tukee kaikkia sen toimijoita ja ennen kaikkea potilaita.
Sote-uudistuksen ongelma ei ole kustannukset vaan järjen puute.
Suomi tunnetaan maailmanlaajuisesti terveydenhuollon ja hyvinvoinnin edelläkävijänä. Maamme terveydenhuoltojärjestelmä on kattava ja laadukas, mikä mahdollistaa kaikille kansalaisille tasavertaisen pääsyn hyvään terveydenhuoltoon. Lisäksi Suomessa panostetaan vahvasti ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ja hyvinvointiin, jotta sairauksilta ja ongelmilta vältyttäisiin jo ennalta.
Terveydenhuoltoalan asiantuntijana voin todeta, että Suomi on ottanut merkittäviä askelia kohti yhä parempaa terveydenhuoltoa ja hyvinvointia. Esimerkiksi digitalisaation hyödyntäminen terveydenhuollossa on edistänyt palveluiden saavutettavuutta ja tehokkuutta. Potilastietojärjestelmien kehittäminen on helpottanut terveydenhuollon ammattilaisten työtä ja parantanut potilasturvallisuutta.
Lisäksi Suomi panostaa vahvasti terveydenedistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Terveydenhuollon lisäksi myös terveysvalistus ja -kasvatus ovat tärkeitä osa-alueita hyvinvoinnin edistämisessä. Kansalaisten tietoisuutta terveellisistä elämäntavoista pyritään lisäämään erilaisten kampanjoiden ja tiedotustilaisuuksien avulla.
Suuri osa Suomen menestyksestä terveydenhuollon ja hyvinvoinnin saralla perustuu vahvaan yhteistyöhön eri toimijoiden välillä. Julkisen sektorin lisäksi myös yksityiset terveydenhuollon toimijat ja kolmannen sektorin järjestöt ovat tärkeässä roolissa terveydenhuollon kehittämisessä. Yhdessä eri tahot voivat luoda entistä kokonaisvaltaisempia ja vaikuttavampia terveys- ja hyvinvointipalveluita kaikille suomalaisille.
Suomi on siis hyvä esimerkki siitä, kuinka terveydenhuoltoon ja hyvinvointiin voidaan panostaa menestyksekkäästi. Jatkossakin olisi tärkeää jatkaa terveydenhuollon kehittämistä ennaltaehkäisevään suuntaan ja varmistaa, että kaikilla kansalaisilla on tasavertainen mahdollisuus saada laadukasta terveydenhuoltopalvelua. Terveys ja hyvinvointi ovat keskeisiä tekijöitä kansakunnan menestyksen kannalta, ja niihin kannattaa ehdottomasti panostaa myös tulevaisuudessa.
Byrokratia ja säästöt uhkaavat terveydenhuoltoa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että on tärkeää pitää mielessä luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja vaalia sitä tuleville sukupolville. Jokaisen on otettava vastuuta omista teoistaan ympäristön suojelussa ja pyrittävä vaikuttamaan positiivisesti ympäröivään maailmaan. Jokainen pienikin teko voi auttaa luontoa ja edistää kestävää kehitystä.
