Professori: The new care guarantee is nothing but “political micromanagement” that does not solve the more important issue.
Professori: Uusi hoitotakuu on pelkkää “poliittista mikromanagerointia”, joka ei ratkaise tärkeämpää ongelmaa.
Uuden hoitotakuun lähestyminen on otettu vastaan ristiriitaisesti Suomessa. Jotkut pitävät sitä tervetulleena parannuksena terveydenhoidon saatavuuteen, kun taas toiset näkevät sen vain ”poliittisena mikromanagerointina”, joka ei kokonaisuudessaan ratkaise terveydenhuollon suurempaa ongelmaa. Tämä kiistanalainen aihe on herättänyt paljon keskustelua ja debattia niin asiantuntijoiden kuin kansalaisten keskuudessa.
Hoitotakuun tavoitteena on lyhentää hoitoon pääsyn odotusaikoja, erityisesti erikoissairaanhoidossa. Uuden järjestelmän myötä potilaille taataan hoitoon pääsy tiettynä aikana, mikä on tarkoitus lisätä potilasturvallisuutta ja parantaa terveyspalveluiden laatua. Kuitenkin skeptikot väittävät, että hoitotakuu on vain poliittista näpäyttelyä ja että sen tarkoitus on peittää todelliset ongelmat terveydenhuollon resurssien puutteessa ja järjestelmän tehottomuudessa.
Tässä artikkelissa tarkastelemme uuden hoitotakuun vaikutuksia terveydenhuoltoon ja annamme äänen eri puolille keskustelua.
Professori: Uusi hoitotakuu on pelkkää politikointia, ei ratkaisevaa.
TerveydenhuoltoProfessori: Uusi hoitotakuu on vain ”poliittista mikromanagerointina”, joka ei ratkaise tärkeämpää kysymystä
Kiireetöntä hoitoa on saatava kahdessa viikossa tästä päivästä lähtien. Helsingin yliopiston professorin Kristiina Patjan mukaan se ei ole kuitenkaan tae hoidon jatkuvuuden turvaamisesta.
Näin hoitotakuu lyhentää hoitoonpääsyä, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön lääkintäneuvos Tapani Hämäläinen.
Kiireettömän hoidon hoitotakuu, eli hoitoon pääsyn määräaika kiristyy tästä päivästä alkaen kahteen viikkoon.
Uusi hoitotakuu koskee perusterveydenhuoltoa, opiskelijaterveydenhuoltoa ja mielenterveyspalveluita. Näihin palveluihin tulee päästä jatkossa kahden viikon kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista.
Suun terveydenhuollon määräaika muuttuu kuudesta kuukaudesta neljään kuukauteen. Määräajat lyhenenevät entisestään 1. marraskuuta 2024, jolloin suun terveydenhuollon kiireettömään hoitoon tulee päästä kolmessa viikossa.
Hoitotakuu koskee vammojen ja sellaisten pitkäaikaissairausten hoitoa, joissa henkilön terveydentila huononee, sosiaali- ja terveysministeriön lääkintäneuvos Tapani Hämäläinen täsmentää Ylen aamussa. Takuu ei koske esimerkiksi erikoissairaanhoitoa eikä henkilöitä, joille on jo laadittu hoitosuunnitelma.
Professori suhtautuu epäilyksellä
Helsingin yliopiston terveydenhuollon professori Kristiina Patja epäilee hoitotakuun kiristymisen hyötyjä. Hän korostaa, että kyseessä on aikamääreistä, joihin mennessä asiakkaan on saatava yhteys terveydenhuoltoon.
– Hoidon jatkuvuus on keskeinen asia ja väestökattavuus, millä hoitoa tarjotaan. Näihin isoihin kysymyksiin tämä ei ole ratkaisu, vaan poliittista mikromanagerointia, Patja sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijat ovat sanoneet, etteivät usko hoitotakuun toteutuvan joka puolella maata. THL:n johtavan tutkijan ja dosentin Liina-Kaisa Tynkkysen mielestä on yleisesti ottaen hyvä asia, että hoitotakuuta kiristetään, koska perusterveydenhuollon hoito on ollut iso ongelma Suomessa. Hän näkee siinä silti myös isoja ristiriitoja.
Tynkkysen mukaan hyvinvointialueilla on erilaiset mahdollisuudet toteuttaa hoitoonpääsyä. Osalla alueista hoitotakuu saattaa toteutua jo nyt hyvin, mutta on myös alueita, joissa hoitotakuun toteuttaminen on hankalampaa.
– Alueiden erot liittyvät todennäköisesti ennen kaikkea henkilöstön saatavuuden kysymyksiin, Tynkkynen kertoi STT:lle 25. elokuuta.
Sosiaali- ja terveysministeriöstä on vakuutettu, että hoitotakuu on saavutettavissa. Hämäläisen mukaan uudet määräajat toteutuvat jo nyt vähintäänkin 60 prosentissa terveydenhuoltokäynneistä.
– Avosairaanhoidossa määräaika toteutuu 80 prosentissa käynneistä tällä hetkellä. Lääkärikäynneissä osuus on 60 ja suun terveydenhuollossa noin 90 prosenttia, hän luettelee.
Hoitotakuun toteutuminen edellyttää sekä sosiaali- ja terveysministeriön että THL:n mukaan mukaan yksityisten palveluntuottajien hyödyntämistä. Patjan mielestä olisi hyvä, että hyvinvointialueilla olisi mahdollisuus rakentaa omien tarpeidensa mukaisia palveluita ja hyödyntää yksityistä sektoria.
Jos oikeasti lähdetään eri väestöryhmien tarpeita huomioiden katsomaan, missä (palvelut) tuotetaan, niin uskoisin, että hyvinvointialueet pystyvät ratkomaan näitä kysymyksiä.
Hoitotakuu ei ratkaise tärkeämpää kysymystä.
Uusi hoitotakuu on herättänyt keskustelua Suomessa. Hoitotakuun tarkoituksena on lyhentää hoitoonpääsyä ja varmistaa potilaalle kiireetöntä hoitoa kahden viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Hoitotakuu koskee perusterveydenhuoltoa, opiskelijaterveydenhuoltoa ja mielenterveyspalveluita. Suun terveydenhuollon hoitotakuu puolestaan lyhenee kuudesta kuukaudesta neljään kuukauteen.
Kuitenkin Helsingin yliopiston terveydenhuollon professori Kristiina Patja suhtautuu hoitotakuun kiristymiseen epäilevästi. Hänen mukaansa hoitotakuu on vain aikaraja, joka ei takaa hoitojen jatkuvuutta ja hoidon tarjoamista kaikille. Professorin mielestä hoitotakuu on enemmänkin poliittista mikromanagerointia, eikä se vastaa suuriin kysymyksiin terveydenhuollon tarjoamisesta ja väestön terveyden kattavuudesta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijat myös epäilevät hoitotakuun toteutumista koko maassa. Heidän mukaansa hyvinvointialueilla on erilaiset mahdollisuudet hoitotakuun toteuttamiseen, mikä johtuu pääasiassa henkilöstön saatavuuden eroista. Tämä tarkoittaa sitä, että hoitotakuun toteutuminen voi vaihdella alueittain.
Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintäneuvos Tapani Hämäläinen kuitenkin vakuuttaa, että uudet hoitotakuun määräajat toteutuvat jo nyt vähintäänkin 60 prosentissa terveydenhuoltokäynneistä. Hän kertoo, että avosairaanhoidossa määräaika toteutuu 80 prosentissa käynneistä ja suun terveydenhuollossa jopa 90 prosentissa. Hämäläisen mukaan hoitotakuun toteutuminen vaatii myös yksityisten palveluntuottajien hyödyntämistä.
Patjan mielestä hyvinvointialueilla tulisi olla mahdollisuus rakentaa omien tarpeidensa mukaisia palveluita ja hyödyntää yksityistä sektoria. Hän uskoo, että hyvinvointialueet pystyvät ratkomaan hoitotakuun toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä, kun ne ottavat huomioon eri väestöryhmien tarpeet.
Lopuksi voidaan todeta, että uusi hoitotakuu herättää sekä myönteisiä että kriittisiä näkemyksiä. On tärkeää, että hoitotakuun kautta potilaat saavat tarvitsemansa hoidon nopeammin. Samalla on kuitenkin otettava huomioon, että hoitotakuun toteutuminen voi vaatia muutoksia ja sopeutumista eri alueilla. Ratkaisevaa on, että hoitotakuu todella parantaa terveydenhuollon palveluita ja turvaa potilaiden hoitoonpääsyn.
“Poliittinen mikromanagerointi ei ratkaise tärkeää kysymystä.”
Yhteenvetona voidaan todeta, että uusi hoitotakuu, joka tulee voimaan tänään, lyhentää hoitoon pääsyä kahden viikon määräajaksi. Tämä koskee perusterveydenhuoltoa, opiskelijaterveydenhuoltoa ja mielenterveyspalveluita. Hoitotakuu ei kuitenkaan takaa hoidon jatkuvuutta, kuten Helsingin yliopiston terveydenhuollon professori Kristiina Patja huomauttaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden mukaan hoitotakuun toteutuminen voi vaihdella alueittain, johtuen erilaisista resurssien saatavuustekijöistä. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan uudet määräajat toteutuvat jo nyt suurella osalla terveydenhuoltokäynneistä. Hoitotakuun toteutuminen edellyttää yksityisten palveluntuottajien hyödyntämistä. On myös tärkeää, että hyvinvointialueilla on mahdollisuus rakentaa omiin tarpeisiinsa sopivia palveluita ja hyödyntää yksityistä sektoria.
