Suomalaiset eivät ota vakavasti radonia, joka aiheuttaa satoja syöpiä vuosittain.
Suomalaiset suhtautuvat yleisesti ottaen huolettomasti radoniin, joka aiheuttaa satoja syöpiä vuosittain. Radoni on luonnollinen radioaktiivinen kaasu, joka syntyy maaperässä ja kallioperässä olevista uraanin ja radiumin hajoamistuotteista. Se pääsee sisäilmaan maaperän kautta ja kerääntyy etenkin huonosti ilmastoituviin tiloihin, kuten asuntoihin.
Vaikka radoni on tunnettu syöpävaara jo pitkään, suomalaiset eivät juurikaan kiinnitä siihen huomiota. Monet eivät ole tietoisia radonin terveysriskeistä tai eivät pidä niitä vakavina. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä radonin terveysvaikutuksista on tullut enemmän tietoa ja viranomaisten suositukset sisäilman radonpitoisuuksista ovat tiukentuneet.
On tärkeää tiedostaa radonin vaikutukset ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sen vähentämiseksi. Sisäilman radonpitoisuuksien mittaus ja tarvittaessa radonkorjausten tekeminen ovat avainasemassa radonin vaaran minimoimisessa. Suomalaiset voivat omalta osaltaan vaikuttaa terveellisempiin asuinympäristöihin ja näin ehkäistä radonin aiheuttamia sairauksia.
Suomalaiset suhtautuvat huolettomasti radoniin.
Suomalaiset suhtautuvat huolettomasti satoja syöpiä vuosittain aiheuttavaan radoniin. Asunnoissa oleva sisäilman radon aiheuttaa arviolta 200–300 keuhkosyöpätapausta vuosittain. Joka kolmas sairastuminen olisi estettävissä.
Suomessa on keskimäärin puhdas ulko- ja sisäilma. Sisäilmassa voi kuitenkin olla haittatekijöitä, joihin liittyy pitkäaikaissairauksien riski. Näitä haittoja ovat esimerkiksi ulkoilmasta sisälle asuntoihin kulkeutuvat hiukkasmaiset ilmansaasteet, radon, tupakansavu, rakennusten kosteusvauriot ja asbesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan pienhiukkasten pitoisuudet ovat Suomessa eurooppalaista keskitasoa pienemmät, kun taas radonpitoisuudet Suomessa ovat Euroopan korkeimpia.
Suomalaisesta asuntokannasta vain noin kymmenen prosenttia on radonmitattu. Tarkkaa tietoa asunnoissa tehtyjen radonmittausten määrästä ei ole, sillä mittauksia tekevät useat eri tahot. Radonia esiintyy erityisen paljon harjualueilla Suomessa. Radonriskialueiden luokittelusta tulisi kuitenkin luopua, sillä se voi johtaa harhaan ja estää mittauksia. Suomalaiset pientalot ja kerrostalojen ensimmäiset kerrokset olisi syytä mitata, sillä niissä tapahtuu suurin osa altistumisista. Naapurin radonmittaustuloksesta ei voi päätellä oman kodin radonpitoisuuksia.
Radon on radioaktiivista jalokaasua, joka lähettää ionisoivaa säteilyä. Pitkäaikainen altistuminen ja korkeat radonpitoisuudet sisäilmassa voivat lisätä riskiä keuhkosyöpään. Asunnoissa oleva sisäilman radon aiheuttaa arviolta 200–300 keuhkosyöpätapausta vuosittain, joista joka kolmas olisi estettävissä. Radonia ei voi aistia eikä se aiheuta välittömiä oireita. Suomalaiset suhtautuvat radoniin huolettomasti, sillä he eivät ymmärrä säteilyn läsnäoloa ympäristössämme.
Radonin esiintyvyyteen sisäilmassa vaikuttaa asunnon rakennustapa ja ilmanvaihto. Rakentamisessa on ryhdytty kiinnittämään huomiota radonvaaran poistamiseen. Uudet asunnot tulee suunnitella ja rakentaa niin, että radonpitoisuus ei ylitä 200 bequereliä kuutiometrissä. Jos radonpitoisuus ylittää 300 bequerelia kuutiometrissä aiemmin rakennetuissa asunnoissa, on tehtävä korjaustoimenpiteitä. Radonpitoisuutta voi vähentää esimerkiksi korvausilman huolehtimisella tai radonkaivon tai -imurin asentamisella. Korjaustoimenpide valitaan asunnon rakennustyypin ja radonpitoisuuden perusteella.
Keskimääräinen radonpitoisuus suomalaisissa as
Suomalaiset eivät välitä syöpiä aiheuttavasta radonista.
Suomessa suhtaudutaan huolettomasti radoniin, joka aiheuttaa satoja keuhkosyöpiä vuosittain. Sisäilman radonpitoisuudet Suomessa ovat Euroopan korkeimpia, ja arvioiden mukaan radoni aiheuttaa 200–300 keuhkosyöpätapausta vuosittain. Joka kolmas tapaus olisi kuitenkin estettävissä.
Suomessa vain noin kymmenen prosenttia asuntokannasta on mitattu radonin varalta. Tarkkaa tietoa mittauksien määrästä ei ole, mutta mittauksia tekevät Säteilyturvakeskuksen (STUK) lisäksi monet yksityiset radonkorjausyritykset. Usein voidaankin jättää radonmittaus tekemättä, koska ihmiset luottavat alueen radonriskiluokitteluun. Kuitenkin 75 prosenttia suomalaisesta radonaltistuksesta tapahtuu omassa kodissa, joten erityisesti omakotitaloissa, rivitaloissa ja ensimmäisen kerroksen kerrostaloasunnoissa olisi suositeltavaa tehdä radonmittaus.
Radon altistaa keuhkosyövälle, erityisesti tupakoitsijoille. Radonin aiheuttamat keuhkosyöpätapaukset olisivat kuitenkin estettävissä, jos mittauksia tehtäisiin kattavasti ja radonkorjaukset olisivat tehokkaita. Tällöin noin viisi prosenttia kaikista Suomen keuhkosyövistä voitaisiin ehkäistä.
Radonaltistuksen vaarat eivät ole välittömästi nähtävissä, mikä voi johtaa siihen, että suomalaiset suhtautuvat radoniin liian huolettomasti. Radonriskialue-ajattelusta olisi hyvä päästä eroon, sillä korkeita pitoisuuksia voidaan mitata missä vain Suomessa. On tärkeää tiedostaa, että säteily on läsnä jatkuvasti ympäristössämme.
Radonin esiintyvyyteen sisäilmassa vaikuttavat asunnon rakennustapa ja ilmanvaihto. Uudet asunnot on suunniteltava ja rakennettava niin, että radonpitoisuus ei ylitä 200 bequereliä kuutiometrissä (Bq/m3). Aiemmin rakennetuissa asunnoissa korjaustoimenpiteitä tulisi tehdä, jos radonpitoisuus ylittää 300 Bq/m3. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi korvausilmasta huolehtiminen tai radonkaivon tai -imurin asentaminen. On suositeltavaa ottaa yhteyttä ammattitaitoiseen radonkorjausyritykseen, jotta voidaan miettiä sopivin korjaustoimenpide omaan asuntoon.
Kaiken kaikkiaan radonin riskit tulisi ottaa vakavasti. Vaikka radonmittauksesta ja mahdollisista korjauksista voi syntyä kustannuksia, ne ovat pieni hinta terveyden ja hyvinvoinnin säilyttämisestä. Radonin vaarojen tiedostaminen ja asianmääräiset toimenpiteet voivat auttaa ehkäisemään keuhkosyö
Radonin aiheuttama riski Suomessa korkea.
Suomalaisten suhtautuminen radoniin, joka aiheuttaa satoja syöpiä vuosittain, on huolestuttavan huolettomaa. Sisäilman radon asunnoissa aiheuttaa arviolta 200-300 keuhkosyöpätapausta vuosittain, joista kolmasosa olisi estettävissä. Radonmittauskausi on käynnistynyt, ja on tärkeää kiinnittää huomiota sisäilman radonpitoisuuksiin. Radonaltistusta voi vähentää tekemällä mittauksia ja tarvittaessa toteuttamalla radonkorjauksia. On tärkeää tiedostaa radonin vaarallisuus ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sisäilman laadun parantamiseksi.
