Tuija Siltamäen kolumni: Huolestuttavat huumekuolemat saavat kaikki huolestumaan, mutta toimiaksemme niiden vähentämiseksi meidän on tehtävä jotain.
Huumekuolemat ovat vakava huolenaihe yhteiskunnassamme, joka herättää huolta kaikissa kansalaisissa. Jokainen menetetty elämä huumausaineiden seurauksena on surullinen ja tarpeeton tapahtuma. On tärkeää, että emme vain huolestu asiasta, vaan myös ryhdymme toimiin vähentääksemme näitä traagisia tapauksia. Huumehaittojen ehkäiseminen ja kuolemien vähentäminen vaativat yhteiskunnan laajaa sitoutumista ja toimia.
Tarvitaan monitasoista lähestymistapaa, jossa yhdistyvät niin terveyspalvelut, ennaltaehkäisy, koulutus kuin kuntoutusmahdollisuudetkin. Lisäksi on tärkeää, että poliittiset päätöksentekijät ottavat vakavasti huumekuolemien ongelman ja tekevät päätöksiä, jotka edistävät huumausainekuolemien ennaltaehkäisyä ja hoitoon ohjaamista.
Nyt on korkea aika toimia ja osoittaa, että jokaisella elämällä on merkitystä. Jokainen kuolemantapaus olisi voitettavissa oikeilla toimilla ja ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä. Jatkakaamme keskustelua ja liikuttakaamme asioita eteenpäin, jotta voisimme todella tehdä jotain huumekuolemien vähentämiseksi.
Huumekuolemien vähentämiseksi on ryhdyttävä toimiin.
Huumekuolemat ovat aiheuttaneet huolta Suomessa, ja poliitikot haluavat antaa signaalin siitä, että huumeiden käyttö ei ole hyväksyttävää. Tuija Siltamäki kirjoittaa, että päihderiippuvaisille tämä ei ole epäselvää. Suomen vakava huumeongelma näkyy erityisesti alle 25-vuotiaiden kuolemien määrässä, joka on Euroopan kärkeä. Huumekuolemien määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan, ja vuonna 2021 kuolleita oli enemmän kuin tieliikenneonnettomuuksissa. Helsingissä kuolleiden määrä oli enemmän kuin koskaan aiemmin.
Tyyppillinen huumekuolema johtuu opioidien, rauhoittavien lääkkeiden ja alkoholin yhteiskäytöstä, ja uhrit ovat usein pitkään päihteitä käyttäneitä miehiä, joilla on matala koulutustaso ja hoitamattomia mielenterveysongelmia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan hengissä pysymistä voitaisiin auttaa esimerkiksi huumeiden dekriminalisoinnilla, käyttöhuoneiden perustamisella, korvaushoidon saatavuuden parantamisella ja huumeiden käyttäjiin kohdistuvien kielteisten asenteiden vähentämisellä.
Käyttöhuoneilla ei ole mitään tekemistä viihdekäytön tai huumekokeilujen kanssa. Ne on tarkoitettu päihderiippuvaisille, jotka käyttävät huumeita pistämällä niitä joka tapauksessa. Käyttöhuoneet voivat tarjota turvallisemman ympäristön ja välineet huumeiden käyttöön, mikä voi vähentää haittoja ja kuolemia. Siltamäki kuitenkin huomauttaa, että poliitikot eivät ole innostuneet näistä ratkaisuista, koska ne vaativat lakimuutoksia ja rahaa.
Vihreät ja vasemmisto ovat esittäneet kannatuspuheita humaanimman päihdepolitiikan puolesta, mutta Siltamäki muistuttaa, että heillä oli mahdollisuus edistää tätä politiikkaa viime hallituskaudella, eikä käyttöhuoneiden perustaminen tai dekriminalisointi edennyt silloinkaan. Hän painottaa, että oppositiossa on helpompi olla radikaali kuin hallituksessa.
Siltamäki on haastatellut viime vuosina useita huumeita käyttäviä ihmisiä ja heidän kanssaan työskenteleviä. Hän huomauttaa, että päihderiippuvaiset kohtaavat usein vaikeuksia saada apua sosiaali- ja terveyspalveluista. Lisäksi heidän sosiaaliturvaansa leikataan ja kolmannelta sektorilta, joka paikkaa julkisen sektorin päihdetyön puutteita, leikataan myös. Lastenhuollon jälkihuollossa, joka auttaa syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria, leikataan. Käyttöhuoneita, jotka voisivat parantaa päihderiippuvaisten terveyttä ja turvallisuutta, ei edes kokeilla, koska ne koetaan moraalisesti kyseenalaisiksi.
Siltamäki toteaa, että poliitikkojen lähettämä viesti päihderiippuvaisille on selvä: yhteiskunta ei tarjoa heille riittävästi apua ja tukea. Sosiaali- ja terveyspalveluja leikataan, sosiaaliturvaa leikataan ja päihdeongelmaisten tarvitsemaa apua vähennetään. Hän kritisoi poliitikkojen päätöksiä ja kehottaa miettimään, millaisen viestin he lähettävät näille ihmisille.
Siltamäki muistuttaa, että päihderiippuvuudesta eroon pääseminen vaatii usein hoitoa ja kuntoutusta. Käytettävissä olevat vaihtoehdot eivät kuitenkaan ole riittäviä, ja monet päihderiippuvaiset elävät kaoottista elämää asunnottomina ja väkivallan uhreina. Hän korostaa, että poliitikkojen tulisi tehdä enemmän päihdeongelmaisten auttamiseksi ja tarjota heille parempia mahdollisuuksia toipumiseen.
Huumekuolemien vähentämiseksi toimenpiteitä tarvitaan kaikkien huolestumisesta huolimatta.
Huumekuolemien määrä Suomessa on erittäin huolestuttava ja vaatii päättäväisiä toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on julkaissut 12-kohtaisen ohjelman huumekuolemien ehkäisemiseksi, ja onnettomuustutkintakeskus on aloittanut tutkinnan asiasta. Myös kansalaisaloite käyttöhuonekokeilusta on eduskunnan käsittelyssä.
Suomessa huumekuolemien määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan, ja vuonna 2021 kuolleita oli enemmän kuin tieliikenneonnettomuuksissa. Erityisen huolestuttavaa on alle 25-vuotiaiden kuolemien määrän kasvu, joka asettaa Suomen Euroopan kärkisijoille tässä suhteessa.
Tyypillisiä kuolemantapauksia ovat opioidien, rauhoittavien lääkkeiden ja alkoholin yhteiskäytöstä johtuvat tapaturmaiset myrkytykset. Useimmiten uhreina ovat pitkään päihteitä käyttäneet miehet, joilla on matala koulutustaso ja hoitamattomia mielenterveysongelmia. Näitä ongelmia voitaisiin ehkäistä esimerkiksi huumeiden dekriminalisoinnilla, käyttöhuoneiden perustamisella, korvaushoidon saatavuuden parantamisella, opioidimyrkytysten vasta-aineiden jakamisella ja kielteisten asenteiden vähentämisellä huumeidenkäyttäjiä kohtaan.
Valitettavasti hallituspuolueiden poliitikot eivät ole innostuneet näistä toimenpiteistä, vaikka ne edellyttäisivät lakimuutoksia ja rahoitusta. Esimerkiksi käyttöhuonekokeilua vastustetaan virheellisesti sillä perusteella, että se tukisi turvallista viihdekäyttöä ja huumekokeiluja. Käyttöhuoneet eivät kuitenkaan ole tarkoitettu viihdekäyttöön, vaan päihderiippuvaisille, jotka käyttävät huumeita joka tapauksessa ja joiden terveys ja turvallisuus ovat vaarassa.
Vihreät ja vasemmisto ovat esittäneet kannatusta humaanimmalle päihdepolitiikalle, mutta heillä oli myös mahdollisuus edistää tätä politiikkaa viime hallituskaudella, eivätkä he saaneet aikaan käyttöhuonekokeilua tai dekriminalisaatiota. On helpompaa olla radikaali oppositiossa kuin hallituksessa.
Olen haastatellut viime vuosina useita huumeita käyttäviä ihmisiä, ja heidän kanssaan työskenteleviä. Kaikille heidän ei ole epäselvää, että yhteiskunta ei suhtaudu myönteisesti huumeriippuvaisiin. Heidän hätätilanteissaan heidän turvallisuutensa ja terveytensä eivät ole taattuja. He eivät uskalla soittaa hätäkeskukseen, koska pelkäävät poliisin tulevan paikalle ambulanssin sijaan. Heidän suonistaan huonokuntoisina saatetaan syyttää heitä itseään. Heidän naapurustonsa suhtautuu heihin vihamielisesti, julkisia palveluita ei ole saatavilla, ja apteekeissa ei myydä puhtaita neuloja.
Monet huumeiden käyttäjät haluaisivat lopettaa päihteiden käytön, mutta se ei ole niin yksinkertaista. Riippuvuudesta eroon pääseminen vaatii usein huumevieroituksen ja kuntoutuksen, mutta odotusajat näihin palveluihin voivat olla pitkiä. Toisaalta korvaushoito voi olla vaihtoehto, jossa laittomasti hankitut opioidit korvataan laillisilla lääkkeillä. Valitettavasti vain noin viidennes opioidiriippuvaisista on korvaushoidossa.
On selvää, että poliitikot lähettävät huumeiden käyttäjille viestin, että heidän tilanteensa ei ole tärkeä. Sosiaali- ja terveyspalveluista, sosiaaliturvasta ja kolmannen sektorin palveluista leikataan, ja käyttöhuonekokeilut ja huumeriippuvuuden dekriminalisointi torjutaan. Tällainen viesti ei tue huumeriippuvaisten terveyttä ja turvallisuutta.
On tärkeää, että poliittisilla päätöksillä edistetään humaanimpaa päihdepolitiikkaa. Huumeiden käytön rangaistavuudesta olisi luovuttava, ja panostettava enemmän päihdehoitoon, kuntoutukseen ja ennaltaehkäisyyn. Käyttöhuoneet voivat olla yksi ratkaisu, joka parantaa päihderiippuvaisten terveyttä ja turvallisuutta. Huumekuolemien ja päihderiippuvuuden ehkäiseminen edellyttää myös yhteiskunnan suhtautumisen muutosta ja ennakkoluulojen vähentämistä huumeidenkäyttäjiä kohtaan.
Tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä huumeiden käytön vähentämiseksi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että huumekuolemien kasvava määrä ja huumeiden käyttöön liittyvä vakava tilanne Suomessa huolestuttavat kaikkia. Poliitikot haluavat lähettää signaalin huumeiden käytön haitallisuudesta, mutta keinoja niiden vähentämiseksi ei ole nähty riittävästi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä monet asiantuntijat ovat esittäneet ratkaisuiksi muun muassa huumeiden dekriminalisointia, käyttöhuoneiden perustamista ja asenteiden muuttamista. Hallituspuolueilla ei kuitenkaan ole ollut innostusta toteuttaa näitä ratkaisuja. Monet huumeiden käyttäjät ja heidän kanssaan työskentelevät kohtaavat syrjintää ja vaikeuksia saada tarvitsemaansa apua. Huumeiden käytön lopettaminen ja riippuvuudesta toipuminen ovat vaikeita ja vaativat monipuolista tukea ja hoitoa. Poliitikkojen tulisi lähettää selkeä signaali siitä, että he välittävät näistä ihmisistä ja ovat valmiita tekemään tarvittavia muutoksia päihdepolitiikassa.
