Tekoälyllä voidaan löytää korkean dementiariskin henkilöitä nykyistä varhaisemmin.
Tekoäly on viime vuosina noussut merkittäväksi työkaluksi terveydenhuollossa. Nykyään sitä voidaan hyödyntää monilla eri aloilla, kuten myös dementian varhaisessa tunnistamisessa. Dementia on yleinen neurologinen sairaus, joka vaikuttaa miljooniin ihmisii ympäri maailman. Varhainen diagnoosi on erittäin tärkeää, jotta voidaan aloittaa oikea-aikainen hoito ja tuki. Tekoäly voi auttaa tunnistamaan korkean dementiariskin henkilöitä nykyistä varhaisemmin. Sen avulla voidaan analysoida suuria määriä terveystietoja ja havaita mahdollisia oireita, jotka voivat viitata dementiaan. Tämä mahdollistaa varhaisemman puuttumisen ja paremman hoidon tarjoamisen potilaille. Tekoälyn hyödyntäminen dementian tunnistamisessa voi näin ollen vaikuttaa positiivisesti monien ihmisten elämään.
Tekoäly löytää korkean dementiariskin henkilöitä varhaisemmin.
Suomessa tehdään tutkimusta uuden menetelmän kehittämiseksi dementiariskin varhaiseen havaitsemiseen. Tulevaisuudessa tekoäly voi auttaa yhdistämään erilaisia potilastietoja ja nopeuttamaan diagnoosin tekemistä. Tutkijat pyrkivät tunnistamaan aivojen hermoverkkojen muutoksia, jotka voivat liittyä dementiaan. Samalla tekoäly yhdistää potilaiden verikokeiden ja muistitestien tietoja ja pyrkii löytämään yhdistäviä tekijöitä dementiariskin taustalla. Tavoitteena on kehittää mahdollisimman yksinkertainen työkalu käytännön potilastyöhön.
Tutkimukseen kerätään neljästä Euroopan maasta, Suomesta, Norjasta, Espanjasta ja Italiasta, 1 000 potilaan aineisto. Tutkimuksessa käytetään potilaiden aivosähkökäyrä- eli EEG-tutkimuksia, ja Suomessa ja Espanjassa myös aivomagneettikäyrä- eli magnetoenkefalografiatutkimuksia (MEG). Tutkijoiden tavoitteena on kehittää menetelmä, joka perustuu aivokuvantamiseen, ja jossa pelkkä EEG-mittaus riittää diagnoosin tekemiseen. Tavoitteena on, että menetelmä olisi kaikkien saatavilla eikä se olisi kallis. Tutkimushanke on saanut 14 miljoonan euron rahoituksen vuoteen 2026 saakka.
Tutkijoiden tavoitteena on löytää ajoissa ne potilaat, joiden dementian puhkeamista voidaan viivyttää tai ehkäistä. Esimerkiksi vuotta tai kahta aikaisemmin saamalla tietää suuri riski sairastua Alzheimerin tautiin, voidaan kohdentaa hoitoa ja lääkkeitä niille, joille se on tarpeen. Aivokuvantamisen avulla pyritään löytämään pieniä eroja, jotka systemaattisesti ja selvästi ennustavat Alzheimerin taudin kehittymistä.
Tutkija Riitta Salmelin on havainnut aiemmassa tutkimuksessaan, että aivojen taajuuskäyristä voidaan löytää samankaltaisuuksia sisarusten välillä, aivan kuten geeneissäkin. Tämä havainto on pohjana myös nyt tehtävälle dementiariskiä etsivälle diagnostiikkatyökalulle. Tutkijat ovat päässeet uuteen vaiheeseen, kun tekoäly on kehittynyt tarpeeksi käsittelemään aivokuvantamisesta saatavia suuria datamääriä ja monenlaisia signaalin piirteitä.
Vaikka tehokasta hoitoa dementiaan ei vielä ole, varhainen tunnistaminen on silti tärkeää. Muistisairauden etenemistä voi joidenkin kohdalla hidastaa terveellisillä elämäntavoilla, kuten hyvällä ruokavaliolla, liikunnalla, sydän- ja verisuonitautien hoidolla ja kognitiivisella kuntoutuksella. Tutkimuksen avulla pyritään löytämään uusia menetelmiä, joiden avulla dementian puhkeamista voidaan lykätä tai ehkäistä ja siten parantaa potilaiden elämänlaatua.
Tekoäly löytää dementiariskin henkilöitä varhain ja tehokkaasti.
Dementian varhainen diagnosointi on haastavaa, ja usein tauti havaitaan vasta, kun se on edennyt lieväksi muistisairaudeksi. Aalto-yliopisto ja HUS kehittävät kuitenkin työkalua, joka voisi auttaa tunnistamaan dementiariskissä olevat potilaat nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Tietokonetta opetetaan tunnistamaan aivojen hermoverkkojen muutoksia, jotka voivat liittyä dementiaan. Lisäksi kone yhdistää tietoja muun muassa potilaiden verikokeista ja muistitesteistä, jotta voitaisiin löytää yhdistäviä tekijöitä dementiariskin taustalla.
Tutkimukseen osallistuu 1000 potilasta neljästä eri Euroopan maasta, joista Suomesta osallistuu 250 potilasta. Potilaille tehdään aivosähkökäyrä- ja aivomagneettikäyrätutkimukset, jotta saadaan tarkempaa tietoa aivoverkkojen toiminnasta. Tutkijoiden tavoitteena on kehittää mahdollisimman yksinkertainen työkalu, joka perustuisi suoriin mittaustuloksiin ja olisi kaikkien saavutettavissa.
Tutkimushankkeen päämääränä on löytää ajoissa ne potilaat, joiden dementian puhkeamista voidaan viivyttää tai jopa ehkäistä. Esimerkiksi terveellisen ruokavalion, liikunnan, sydän- ja verisuonitautien hyvän hoidon ja kognitiivisen kuntoutuksen avulla muistisairauden etenemistä voidaan hidastaa.
Vaikka tehokasta hoitoa dementiaan ei vielä ole, on varhaisella diagnoosilla silti suuri merkitys. Dementiaan sairastuneiden hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä joudutaan todennäköisesti vielä odottamaan, mutta dementiariskin tunnistamisen avulla voidaan jo nyt ryhtyä elintapamuutoksiin, jotka voivat hidastaa taudin etenemistä.
Tutkijoiden toiveena on, että kehitetty työkalu voitaisiin ottaa käyttöön laajasti niin Suomessa kuin muissakin maissa, eikä sen käyttö olisi rajoittunut pelkästään rikkaisiin maihin. Dementian varhainen tunnistaminen ja siihen liittyvät hoitomenetelmät tulisi olla kaikkien saavutettavissa.
Tutkimushankkeen avulla pyritään siis parantamaan dementian varhaista tunnistamista ja sitä kautta mahdollistamaan oikea-aikainen hoito ja lääkitys niille potilaille, joilla on suuri riski sairastua Alzheimerin tautiin. Tekoälyä hyödyntämällä voidaan yhdistää eri potilasdataa ja nopeuttaa diagnoosin tekemistä. Toivottavasti tutkimushanke mahdollistaa varhaisen puuttumisen dementiatautiin ja parantaa näin sairastuneiden elämänlaatua.
Tekoäly auttaa sanelemaan dementiariskin varhaisemmin.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että terveys tekoäly voi tulevaisuudessa auttaa tunnistamaan korkean dementiariskin henkilöitä aiempaa varhaisemmassa vaiheessa. Uuden menetelmän kehittäminen mahdollistaa erilaisten potilasdata-yhdistelmien hyödyntämisen ja diagnoosin tekemisen nopeuttamisen. Tavoitteena on kehittää käytännöllinen työkalu, joka voisi auttaa potilastyössä. Tutkimushanke on saamassa päätökseen kerätyn potilasaineiston ja koneoppimisen avulla opetetaan tunnistamaan dementiaa. Tarkoituksena on ajoissa tunnistaa potilaat, joiden dementiariskiä voidaan viivyttää tai jopa ehkäistää. Vaikka parantavaa hoitoa ei vielä ole, varhainen tunnistaminen mahdollistaa muistisairauden etenemisen hidastamisen erilaisilla elintapamuutoksilla.
