Päiväkotileikit eivät yksinään riitä – tutkija suosittelee lasten liikkumista myös ulkona kotona.
Lastenkasvatus on aina ollut tärkeä osa vanhempien vastuuta, mutta modernin elämäntavan myötä lapset viettävät yhä enemmän aikaa sisätiloissa. Tämä kehitys herättää huolta tutkijoiden keskuudessa, jotka suosittelevat lasten liikkumista enemmän myös kotiolosuhteissa. Erityisesti päiväkotileikit eivät enää riitä täyttämään lasten tarvetta liikunnan suhteen.
Liikuntasuositukset kertovat, että lapsen tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä. Valitettavasti monilla tämä ei toteudu, varsinkaan arkipäivinä, kun vanhemmat ovat kiireisiä töiden ja muiden velvollisuuksien kanssa. Tutkijoiden mukaan vanhempien tulisi kuitenkin panostaa enemmän lastensa liikunnallisuuteen myös kotona, jotta heidän terveytensä ja kehityksensä eivät kärsisi.
Tämän artikkelin tarkoituksena on herättää keskustelua siitä, miksi lasten tulisi liikkua ulkona myös kotiolosuhteissa ja mitä vaikutuksia tämä voi olla lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen.
Lasten tulisi liikkua ulkona enemmän myös kotonakin.
LapsetPäiväkotileikit eivät riitä – lasten tulisi liikkua ulkona kotonakin, tutkija suosittelee
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori Donna Niemistö kertoo, että alle kouluikäinen lapsi tarvitsee päiväkoti- ja seuraliikunnan lisäksi vapaata liikkumista ulkona. Hänen tekemänsä tutkimukset osoittavat, että lapsille on tärkeää liikkua päiväkodin jälkeen omalla tavallaan ulkona. Silloin lapsi liikkuu usein enemmän ja voi pitää myös taukoja liikunnan välillä.
Nykyään pienten lasten liikkuminen on haastavaa erilaisten ruutujen ja pelien vuoksi. Tutkimukset osoittavat, että nämä ruudut ja pelit vähentävät alle kouluikäisten lasten päivittäistä liikuntaa.
Suomessa alle kouluikäisten lasten liikuntasuositusten mukaan lapsen tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä. Näistä kolmesta tunnista yhden tulisi olla reipasta ja kuormittavaa liikuntaa. Tutkijatohtori Niemistö toteaa, että pienten lasten fyysisen aktiivisuuden suositukset täyttyvät pääosin, mutta tarvitaan lisää raskasta liikuntaa.
UKK-instituutin johtaja, lääkäri Tommi Vasankari mainitsee, että varhaiskasvatusikäisten lasten liikkumisen määrä vaihtelee paljon hoitopaikan mukaan. Hän huomauttaa, että yksittäinen perhepäivähoitaja voi olla hyvin aktiivinen, vaikka yleensä ajatellaan, että päiväkodit tarjoavat enemmän liikunnallista toimintaa. Lasten liikkumismäärään vaikuttaa siis suuresti se, mitä päiväkodissa tehdään.
Niemistön mukaan alle kouluikäisellä lapsella on tärkeää saada kokeilla uusia asioita aikuisen kanssa yhdessä. Liikuntahetkissä tulisi iloita ja kannustaa lasta kokeilemaan uudestaan. Lapsen itsetunto vahvistuu tällä tavalla. Hän korostaa myös, että lapsen liikkumista ei ole välineistä kiinni, vaan aikuisen esimerkillä ja kannustuksella on suuri merkitys. Innostavat välineet, kuten pyörä tai pallo, voivat myös auttaa lasta liikkumaan enemmän.
Lopuksi Vasankari painottaa, että tarvitsemme eniten ohjaajia, innostajia ja kannustajia lapsille. Liikuntapaikat ovat toki tärkeitä, mutta aikuisen rooli liikunnan edistäjänä on ratkaiseva. Tarvitsemme aikuisia, jotka ovat valmiita näyttämään temppuja ja tukemaan lasten liikkumista.
Yhteenvetona voidaan todeta, että alle kouluikäisten lasten tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä, joista yhden tunnin tulee olla reipasta liikuntaa. Lapsille on tärkeää liikkua päiväkodin jälkeen omalla tavallaan ulkona, ja lasta tulisi kannustaa kokeilemaan uusia asioita liikunnan parissa. Aikuisen esimerkki ja kannustus ovat tärkeitä, ja välineistä riippumatta lapsen liikkumista tulisi tukea ja kannustaa. Tarvitsemme myös enemmän ohjaajia ja innostajia lasten liikunnan tukemiseksi.
Lasten tulisi liikkua ulkona enemmän myös kotona.
Varhaiskasvatusikäisten lasten tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä, joista yhden tunnin tulisi olla reipasta ja kuormittavaa liikuntaa. Tällaisen suosituksen mukaan lapset kokevat päiväkoti- ja seuraliikunnan lisäksi tarvetta vapaaseen liikkumiseen ulkona, jossa he voivat liikkua omaehtoisesti ja pitää välillä taukoja.
Tutkimusten mukaan pienten lasten fyysinen aktiivisuus täyttää pääosin liikuntasuositukset, mutta tarvitaan lisää raskasta liikuntaa. Tällaista liikuntaa voi olla esimerkiksi trampoliinilla hyppiminen, pallon kanssa juokseminen tai painiminen. Lääkäri Tommi Vasankari kertoo, että varhaiskasvatusikäisten lasten liikkumisen määrä vaihtelee paljon hoitopaikan mukaan, ja yksittäinen perhepäivähoitaja voi olla hyvinkin aktiivinen. On siis tärkeää, mitä päiväkodissa tehdään ja millaiset liikkumismahdollisuudet siellä on.
Liikuntahallit ja -salit ovat tärkeitä, mutta lapsen liikkuminen ei ole kiinni välineistä. Tärkeintä on aikuisten esimerkki ja vapaa liikkuminen. Lapset tarvitsevat innostavia välineitä ja kannustusta liikkumiseen, mutta heidän itsetuntonsa vahvistuu ennen kaikkea siitä, että he saavat kokeilla ja harjoitella asioita yhdessä aikuisen kanssa. Liikuntahetkistä tulee iloittua, ja lasta tulee kannustaa uudelleen yrittämiseen, jos jokin ei onnistu.
Tärkeää olisi, että lapsilla olisi ohjaajia, innostajia ja kannustajia, jotka toimisivat lasten liikkumisen puolestapuhujina ja esittelisivät heille erilaisia temppuja ja aktiviteetteja. Monipuolinen ja aktiivinen liikkuminen edistää lasten terveyttä ja hyvinvointia, ja siksi on tärkeää, että heidän motoriset taitonsa kehittyvät monipuolisesti jo varhaisessa vaiheessa.
Suomessa on hyvät lähtökohdat lasten liikkumisen edistämiseen, sillä maassa on panostettu laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja liikunnan edistämiseen. On kuitenkin tärkeää jatkaa tällaista työtä ja varmistaa, että kaikki lapset saavat riittävästi ja monipuolisesti mahdollisuuksia liikkua sekä päiväkodissa että kotona.
Liikkumista tarvitaan enemmän myös kotona.
Päätelmä: Tutkijan suosittelema lapsia koskeva päivähoito ei riitä. Lasten tulisi liikkua myös kotona ulkona. Varhaiskasvatusikäisen tulisi liikkua päivässä vähintään kolme tuntia, joista yksi tunti olisi reipasta liikuntaa. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että lasten fyysinen aktiivisuus täyttyy pääosin, mutta raskasta liikuntaa tulisi lisätä. Aikuisen esimerkki ja vapaan liikkumisen tärkeys ovat myös korostettuja.
