Tuoreen oululaistutkimuksen mukaan keski-ikäiset, jotka liikkuvat aktiivisesti, myös ansaitsevat enemmän.
Tuoreen oululaistutkimuksen mukaan paljon liikkuvat keski-ikäiset tienaavat myös enemmän. Tutkimuksessa havaittiin, että aktiivisesti liikkuvat ihmiset, kuten lenkkeilijät ja kuntosalilla kävijät, ansaitsevat keskimäärin korkeampia palkkoja verrattuna vähemmän liikkuvien työtovereihinsa. Tutkimukseen osallistui laaja otos oululaisia työntekijöitä eri aloilta ja ammattiryhmistä.
Tutkijoiden mukaan liikunta voi vaikuttaa positiivisesti työtehoon ja tuottavuuteen, mikä saattaa selittää parempaa palkkatasoa. Fyysinen aktiivisuus edistää terveyttä ja hyvinvointia, mikä voi puolestaan tukea tehokasta työskentelyä ja ammatillista kehitystä.
Tulokset osoittavat, että säännöllinen liikkuminen kannattaa niin terveyden kuin taloudellisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimus luo uutta tietoa työn ja liikunnan välisestä yhteydestä, ja sen tuloksia voidaan hyödyntää sekä yksilöiden että organisaatioiden hyvinvoinnin edistämisessä.
Liikkuvat keski-ikäiset tienaavat enemmän Oulussa.
Tuore oululaistutkimus osoittaa, että paljon liikkuvat keski-ikäiset tienaavat enemmän. Tutkimuksessa havaittiin, että noin 8,5 tuntia viikossa liikkuvat henkilöt saavuttivat korkeimmat ansiotulot. Tämän jälkeen liikunnan määrän ja ansiotulojen välinen yhteys kääntyi päinvastaiseksi. Korkeimpiin ansiotuloihin pääsivät henkilöt, jotka harrastivat viikossa noin 8,5 tuntia kevyttä liikuntaa, kuten kävelyä, tai vaihtoehtoisesti 3,5 tuntia rasittavaa liikuntaa, kuten juoksua. Suurempi liikkumisen määrä oli yhteydessä pienempiin ansiotuloihin.
Väitöskirjatutkija Hanna Junttila, tutkimuksen päätutkija, kertoo, että tutkimuksen perusteella olisi kannattavaa suunnata liikunnan edistämistoimia erityisesti niihin, jotka liikkuvat vähän. Tutkimuksen tulokset voivat selittyä esimerkiksi liikunnan terveysvaikutuksilla ja sen positiivisilla vaikutuksilla työelämäntaitoihin. Liikunta on aiemmin tutkimuksissa todettu parantavan muun muassa muistia, yhteistyö- ja verkostoitumistaitoja, tavoitteiden asettamista ja saavuttamista sekä epämukavuuden sietokykyä. Junttila mainitsee myös, että aiempien tutkimusten mukaan liikunnalla on yhteys korkeakoulututkinnon suorittaneiden korkeampiin ansiotuloihin.
Toisaalta liiallinen liikunta voi aiheuttaa terveysongelmia ja vammoja, mikä voi selittää yhteyden erittäin runsaan liikunnan ja pienempien ansiotulojen välillä. Junttila huomauttaa myös, että taustalla voi olla arvovalinta, eli osa-aikatyötä tekevät saattavat liikkua enemmän. Oulun yliopiston tutkimuksessa oli mukana lähes 2 800 Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin 1966 kuuluvaa työssäkäyvää henkilöä. Tutkittavien liikkumista mitattiin 46-vuotiaana kahden viikon ajan ja heidän ansiotulonsa saatiin 50-vuotiaana Suomen verohallinnon tulorekisteristä.
Tutkimuksen perusteella päivittäinen arkiliikkuminen tuo merkittäviä hyötyjä yksilön tuottavuuden kannalta. Jo päivittäinen liikkuminen tuo siis merkittäviä hyötyjä, eikä älytön urheilumäärän tavoittelu ole tarpeellista tai järkevää. Tutkimus on osa SEPAS-hanketta, jossa selvitetään fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon taloudellista merkitystä yhteiskunnalle, työnantajalle ja yksilölle.
Tutkimuksen tulosten perusteella olisi tärkeää kannustaa ihmisiä, erityisesti vähän liikkuvia, liikkumaan enemmän. Liikunnan edistämistoimia voitaisiin toteuttaa esimerkiksi työpaikoilla tarjoamalla mahdollisuuksia liikkumiseen työaikana tai kannustamalla liikkumiseen erilaisilla palkitsemisjärjestelmillä. Lisäksi liikunnan terveyshyödyistä ja sen vaikutuksesta työelämäntaitoihin voitaisiin tiedottaa ja lisätä tietoisuutta. Liikunnan harrastamisen voisi tehdä helpoksi ja mielekkääksi tarjoamalla monipuolisia ja lähellä olevia liikuntavaihtoehtoja.
Keski-ikäiset, jotka liikkuvat paljon, tienaavat enemmän Oulussa.
Oululaistutkimuksen mukaan liikkumisen määrä on yhteydessä keski-ikäisen ansiotuloihin. Tutkimuksessa havaittiin, että korkeimpiin ansiotuloihin ylsivät henkilöt, jotka liikkuivat noin 8,5 tuntia viikossa reippaasti tai 3,5 tuntia rasittavasti. Kuitenkin liikkumisen lisääntyessä tästä pisteestä eteenpäin, ansiotulot alkoivat pienentyä. Tämä voi johtua esimerkiksi liikunnan vaikutuksista terveyteen ja työelämätaitoihin.
Liikunnan on aiemmissa tutkimuksissa todettu parantavan monia työelämässä tarvittavia taitoja, kuten muistia, yhteistyö- ja verkostoitumistaitoja sekä tavoitteiden asettamista ja saavuttamista. Myös korkeakoulusta valmistuminen on todennäköisempää ihmisillä, jotka liikkuvat paljon. Näiden tekijöiden yhteys korkeampiin ansiotuloihin voi selittää tutkimuksen tuloksia.
Toisaalta erittäin runsas liikunta voi aiheuttaa terveyshaittoja tai vammoja, mikä voi selittää yhteyttä erittäin runsaan liikunnan ja maltillisempien ansiotulojen välillä. Liikunnan ja ansiotulojen väliseen yhteyteen voi myös vaikuttaa yksilön arvovalinta, esimerkiksi osa-aikatyön tekeminen, jotta ehtii liikkua enemmän.
Tutkimustulosten perusteella olisi järkevää suunnata liikunnan edistämisen toimia erityisesti niihin, jotka liikkuvat vain vähän. Päivittäinen arkiliikkuminen näyttää tuovan merkittäviä hyötyjä yksilön tuottavuuden kannalta. Tämä tulisi ottaa huomioon esimerkiksi työpaikkoja suunniteltaessa.
Ihmisiä voitaisiin kannustaa liikkumaan enemmän erilaisin keinoin. Esimerkiksi työpaikoilla voitaisiin järjestää erilaisia liikunta-aktiviteetteja ja -kampanjoita. Työnantajat voisivat tarjota henkilöstölleen liikuntaetuja tai mahdollisuuden käyttää työaikaa liikkumiseen. Lisäksi koulutuksessa voitaisiin painottaa liikunnan merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille.
Liikuntaympäristön suunnittelussa olisi hyvä ottaa huomioon eri liikkujaryhmät, jotta kaikki voisivat liikkua omien mieltymystensä mukaan. Esimerkiksi esteettömät liikuntapaikat ja erilaiset liikuntavälineet voisivat kannustaa ihmisiä liikkumaan enemmän.
Yhteiskunnan ja työnantajien tulisi myös tehdä yhteistyötä liikunnan edistämisessä. Esimerkiksi verohuojennukset tai verovähennykset liikuntaan liittyviin kustannuksiin voisivat motivoida ihmisiä liikkumaan enemmän.
Liikkumisen edistäminen hyödyttää yksilöiden lisäksi myös yhteiskuntaa ja työnantajia. Liikunnan avulla voidaan parantaa työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia, mikä puolestaan voi vähentää sairauspoissaoloja ja lisätä työtehoa. Liikkuminen kannattaa siis kaikin puolin.
Liikkuminen ja ansiotulot liittyvät keski-ikäisillä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että paljon liikkuvat keski-ikäiset tienaavat enemmän ansiotuloja. Korkeimpiin ansiotuloihin ylsivät ne henkilöt, jotka liikkuivat noin 8,5 tuntia viikossa. Lisääntyvä liikunnan määrä oli yhteydessä kasvaviin ansiotuloihin, mutta liian suuri liikuntamäärä puolestaan aiheutti pienempiä ansiotuloja. Tutkimus osoitti myös, että liikunnalla oli positiivinen vaikutus yksilön tuottavuuteen. Tutkimustulosten perusteella olisi suositeltavaa kannustaa erityisesti vähän liikkuvia henkilöitä liikkumaan enemmän.
