Lilja Lappalaisen vanhemmat uskovat rokotusohjelmaan, mutta Suomessa on kunta, joka pyrkii lisäämään vastustuskykyä “luonnollisesti”.
Lilja Lappalaisen vanhemmat ovat tyytyväisiä Suomen rokoteohjelmaan ja luottavat siihen täysin. Monet suomalaiset ovat samaa mieltä ja ovat rokotuttaneet itsensä ja perheensä säännöllisesti. Kuitenkin, Suomessa on myös kunta, jossa vastustuskykyä yritetään saada “luomuna”. Eräässä kunnassa rokotusvastainen liikehdintä on kasvanut ja jotkut perheet ovat valinneet jättää rokotteet väliin lapsensa suojelemiseksi. Tämä on huolestuttavaa, sillä rokottamatta jätetyt lapset ovat alttiita vakaville sairauksille, joiden seuraukset voivat olla kohtalokkaita. On tärkeää ymmärtää, että rokoteohjelma on yksi tärkeimmistä tekijöistä terveyden edistämisessä Suomessa. Toivoisimme, että kaikki vanhemmat ymmärtäisivät tämän ja valitsisivat rokotteet lastensa suojaksi.
Lappalaisen vanhemmat luottavat rokoteohjelmaan.
Terveys: Lilja Lappalaisen vanhemmat luottavat rokoteohjelmaan, mutta Suomesta löytyy kunta, jossa vastustuskykyä yritetään saada ”luomuna”
Lilja Lappalaisen vanhemmat kävivät Kajaanin keskusneuvolassa 1-vuotiaan lapsensa kanssa, jossa hänelle annettiin rokotusohjelman mukaisia rokotteita. Liljan vanhemmat eivät miettineet rokotusohjelman mukaisten rokotusten tärkeyttä, vaan ainoastaan kausirokotteita. Lapsen rokottamiseen vaikuttavat vanhempien tiedot ja asenteet sekä neuvoloiden työ.
Suomessa kaikki lapset ja nuoret saavat mahdollisuuden saada 13 eri tautia vastaan rokotukset, jotka annetaan iän mukaan siinä vaiheessa, kun lapsi saa paras mahdollinen suojan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittelee alle 7-vuotiaille influenssarokotusta, sillä yksi viidestä lapsesta sairastuu vuosittain influenssaan.
Kainuussa vanhemmat kokevat rokotukset itsestäänselvyytenä ja ilmapiiri rokotuksia kohtaan on myönteinen. Kainuussa rokottamattomien lasten osuus on valtakunnallisessa vertailussa matalin, 0,4 %. Pohjanmaalla rokottamattomien lasten osuus on maan korkein, 3,3 % vuonna 2020 syntyneistä lapsista, joilla ei ole vielä kolmea ikävuotta täynnä. Luodon kunnassa rokottamattomia lapsia on erityisen paljon, joka antaa mahdollisuuden uusille epidemioille.
Ylilääkäri Lisa Kulppi Vaasan keskusairaalan lastenosastolta arvelee, että erilaiset asenteet ovat yksi syy rokotuskattavuuden eroavaisuuksiin Kainuun ja Pohjanmaan välillä. Ruotsista tulleilla asenteilla on vaikutusta, kuten ajatuksella että sairastamalla saadaan tautiin immuniteetti ja se olisi parempi ”luomuna”.
Kaiken kaikkiaan rokotukset ovat tärkeä ennaltaehkäisemisen keino vakavia sairauksia vastaan. Virusperäisiin tauteihin ei ole lääkitystä eikä niitä voida parantaa, mikä korostaa rokotusten tärkeyttä.
Lappalaisen vanhemmat luottavat rokoteohjelmaan.
Suomessa kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus saada rokotus 13 eri tautia, niiden jälkitauteja ja pitkäaikaisia haittoja vastaan. Rokotteet annetaan sellaisessa iässä, että lapsi saa parhaan mahdollisen suojan juuri sopivasti. Rokotukseen käyttämisen vaivattomuus vaikuttaa rokotuskattavuuteen. Pikkulasten rokotukset annetaan yleensä neuvoloissa, ja neuvoloiden työllä on merkittävä rooli rokotushalukkuuden herättämisessä. Kainuussa vanhemmat ovat tietoisia rokotteista ja haluavat rokottaa lapsensa. Kainuussa rokotuskattavuus on korkeimmillaan, ja Kainuussa vuonna 2020 syntyneiden lasten osuus rokottamattomista on vain 0,4 %. Kainuussa pidettiin myös kiinni rokotusajoista pandemian aikana.
THL:n vasta julkistama raportti kertoo, että Pohjanmaalla rokottamattomien lasten osuus on maan korkein: 3,3 prosenttia vuonna 2020 syntyneistä lapsista on vailla rokotetta vielä kolmen vuoden iässä. Pohjanmaalla sijaitsevassa Luodon kunnassa lapsilla on huolestuttavan alhainen rokotuskattavuus. Luodon vähäinen rokottamattomuus on peruja 20 vuoden takaa. Tuolloin Pietarsaaren seudulla vastustettiin rokotteita, ja lasten rokottaminen väheni.
Isoa rokotevastaisuutta ei ole Suomessa, mutta rokotushalukuudessa näkyy alueellisia eroja. Rokotusvastaisesta ilmapiiristä kertoo myös Pohjoismaisen tiede- ja teknologiayhdistyksen julkaisema raportti (2019). Raportissa todetaan, että suomalaiset suhtautuvat rokotuksiin varovaisen myönteisesti. Vain 1,5 % suomalaisista suhtautui rokotuksiin kielteisesti. Rokotevastaisuuteen vaikuttaa yleisten uskomusten lisäksi myös vanhempien tietämys ja asenteet sekä terveydenhuollon ammattilaisten luoma rokotemyönteinen ilmapiiri.
Rokotushalukkuuden herättäminen on tärkeää, jotta rokotuskattavuus säilyy korkeana. Rokotukset ovat tärkeitä, sillä virukselle altistuminen voi aiheuttaa vakavia jälkitauteja, kuten kuulo- ja näkövaurioita, keuhkokuumetta, aivokalvontulehdusta ja jopa kuoleman. Rokotukset ovat siis tärkeitä yksilön terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, mutta myös koko yhteiskunnalle. Alhainen rokotuskattavuus mahdollistaa tautien leviämisen, mikä voi johtaa epidemioihin
Rokotusohjelman suositellaan kaikille lapsille.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Kainuussa vanhemmat ovat tietoisia rokotteiden tärkeydestä ja suhtautuvat niihin myönteisesti. Rokotusohjelman mukaisia rokotteita suositellaan terveille lapsille, ja neuvoloissa pidetään kiinni rokotusajoista. Pohjanmaalla sen sijaan on korkea rokottamattomien lasten määrä, jonka taustalla saattaa olla asenteiden vaikutus ja aiempi rokotevastaisuus. On tärkeää muistaa, että rokotukset suojaavat vakavilta taudeilta ja jälkitaudeilta, ja neuvolat ovat tärkeässä roolissa rokotusmyönteisen ilmapiirin luomisessa ja tietämyksen jakamisessa.
