Hallitus aikoo rajoittaa paperittomien oikeutta saada välttämätöntä terveydenhuoltoa. Helsingissä tämä lakimuutos ei välttämättä vaikuta.
Suomen hallitus on suunnittelemassa lakimuutosta, joka rajoittaisi paperittomien henkilöiden oikeutta saada välttämätöntä terveydenhuoltoa. Tämä päätös herättää paljon keskustelua ja huolta eri puolilla maata. Vaikka lakimuutos on tarkoitus toimeenpanna valtakunnallisesti, sen vaikutukset eivät välttämättä koskisi pääkaupunkiseutua samassa laajuudessa.
Helsingissä asuvat ihmiset ovat jakautuneet asiasta eri mieltä oleviin ryhmiin. Toiset kannattavat paperittomien henkilöiden mahdollisuutta saada tarvitsemaansa terveydenhuoltoa, kun taas toiset pitävät lakimuutosta tarpeellisena ja oikeudenmukaisena. Keskustelun ytimessä on kysymys siitä, kenen tulisi vastata paperittomien henkilöiden terveydenhuollosta ja millaiset palvelut heidän tulisi saada.
Lakimuutoksen lopulliset vaikutukset Helsingin alueella jäävät vielä nähtäviksi, mutta keskustelu jatkuu tiiviinä ja eri osapuolet pyrkivät löytämään kompromissin, joka ottaa huomioon kaikkien osapuolten näkökulmat.
Hallitus rajoittaa paperittomien terveydenhuoltoa, Helsinki voi olla poikkeus.
Terveydenhuoltohallitus on suunnittelemassa lakiesitystä, joka rajoittaisi kiireetöntä, välttämättömäksi arvioitua terveydenhuoltoa paperittomilta henkilöiltä. Global Clinicissä työskentelevä lääkäri Ville Holmberg arvioi, että tämä lakimuutos vaikuttaisi erityisesti naisiin ja lapsiin. Esimerkiksi raskaana olevien hyvinvointipalvelut ja lasten mahdollisuus saada terveyskeskuslääkärin palveluita poistuisivat niiltä hyvinvointialueilta, jotka eivät tarjoaisi välttämättömiä palveluita. Lisäksi pitkäaikaissairaiden mahdollisuus saada hoitoa esimerkiksi diabetes- tai astmadiagnoosiin voisi hävitä.
Kyseessä on lakimuutos, jossa nykyisen Marinin hallituksen määräämä velvoite tarjota paperittomille välttämätöntä terveydenhuoltoa poistettaisiin. Tämä laki tuli voimaan vasta tammikuun alussa.
Suurilla hyvinvointialueilla, kuten Helsingin kaupungilla ja HUS-yhtymällä, ei jatkossa olisi velvoitetta tarjota laittomasti maassa oleville välttämättömiä tai muita terveydenhuollon palveluja. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on tarjonnut paperittomille välttämätöntä terveydenhuoltoa vuodesta 2017 alkaen. On kuitenkin mahdollista, että Helsinki jatkaisi nykysysteemillä. Holmberg korostaa, että Helsingissä on hoidettu keskimäärin 250 paperitonta vuodessa, eikä kustannuksista ole ollut suuria ongelmia. Kaupungin terveydenhuollossa on hoidettu keskimäärin yksi potilas päivässä.
Kiireellinen hoito tarkoittaa äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen välitöntä arviointia ja hoitoa. Siihen sisältyvät myös kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdehoito sekä psykososiaalinen tuki.
Kiireettömät hoidot voidaan antaa, jos terveydenhuollon ammattilainen arvioi ne välttämättömiksi potilaan terveydelle ja oleskelun kestolle. Näihin kuuluvat muun muassa raskauteen ja synnytykseen liittyvät neuvolapalvelut, ehkäisyyn liittyvät palvelut, pitkäaikais- ja muiden sairauksien välttämätön hoito sekä tarpeelliset tartuntatautilain mukaiset terveystarkastukset ja rokotukset.
On tärkeää huomata, että paperittomia henkilöitä on erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi osalla heistä on kielteinen turvapaikkapäätös tai he eivät ole ehtineet hakea oleskelulupaa. Lisäksi on EU-kansalaisia, pääasiassa Romaniasta, jotka ovat maassa laillisesti turistina, mutta joilla ei ole oikeutta terveydenhuoltoon. Ainoastaan pieni osa paperittomista henkilöistä voi olla sellaisia, joilla on mahdollisuus karkotukseen.
Useimmissa tapauksissa paperittomien vaivat ovat tavanomaisia, kuten ihottumaa, selkäkipuja tai vatsavaivoja. Vaikeita tartuntatauteja esiintyy hyvin vähän. Kuitenkin torjunnan kannalta olisi tärkeää varmistaa, että paperittomat henkilöt saavat tarvittavat rokotukset. On myös tärkeää huolehtia siitä, että taudit ehtivät saada hoitoa ennen kuin ne pahenevat.
Laiton maahantulo tarkoittaa maahantuloa, joka on vastoin vastaanottavan maan lainsäädäntöä. Yleensä tällöin henkilöllä ei ole tarvittavia lupia tai asiakirjoja. Laiton maassa oleskelu tarkoittaa henkilöä, joka on tullut maahan laittomasti eikä ole esimerkiksi hakenut turvapaikkaa. Kun turvapaikkahakemus on jätetty, henkilö oleskelee maassa laillisesti. Paperittomuus viittaa yleisesti laittomasti maassa oleskeleviin henkilöihin. Se tarkoittaa esimerkiksi maassa ilman oleskelulupaa olevia henkilöitä. Lähde: sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö.
On tärkeää varmistaa, että kaikilla, myös paperittomilla henkilöillä, on pääsy välttämättömiin terveyspalveluihin. Tämä takaa kaikkien ihmisten oikeuden terveydenhuoltoon ja edistää kansanterveyttä.
Hallitus rajoittaa paperittomien terveydenhuoltoa, Helsingissä vaikutukset epävarmoja.
Lääkäri Ville Holmberg arvioi, että hallituksen suunnitelma rajata paperittomien oikeutta välttämättömään terveydenhuoltoon voi vaikuttaa erityisesti naisiin ja lapsiin. Esimerkiksi raskaana olevien hyvinvointipalvelut ja lasten mahdollisuus päästä terveyskeskuslääkärille voivat jäädä pois niiltä hyvinvointialueilta, jotka eivät tarjoa välttämättömiä palveluja. Lisäksi pitkäaikaissairaiden mahdollisuus saada lääkitys esimerkiksi diabetekseen tai astmaan voisi poistua.
Holmbergin mukaan laki poistaisi Marinin hallituksen määräämän velvoitteen tarjota paperittomille välttämätöntä terveydenhuoltoa. Holmberg toivoo, että Helsinki pysyisi nykyisessä mallissa kiinni, koska kaupunki on tarjonnut paperittomille välttämätöntä terveydenhuoltoa vuodesta 2017 alkaen. Helsingissä on hoidettu keskimäärin 250 paperitonta vuodessa, ja kustannukset ovat olleet noin 5 000 euroa vuodessa. Kiireellistä hoitoa tarvitsevia potilaita on ollut keskimäärin yksi päivässä.
On tärkeää erottaa, että vain osa paperittomista on laittomasti maassa. Jotkut ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen tai eivät ole ehtineet hakea oleskelulupaa. Toiset ovat EU-kansalaisia, jotka ovat täällä turisteina mutta joilla ei ole oikeutta terveydenhuoltoon. Hyvin pieni osa paperittomista on sellaisia, joilla on uhka tulla karkotetuksi maasta.
Holmbergin mukaan suurin osa paperittomien vaivoista on tavanomaisia, kuten ihottumaa, selkäkipuja tai vatsavaivoja. Vaikeita tartuntatauteja on esiintynyt hyvin vähän, mutta on tärkeää huolehtia, että paperittomat saavat tarvittavat rokotukset. On myös huomioitava, että paperittomat tai muut maahanmuuttajat eivät käynnistä laajoja epidemioita Euroopassa. Sen sijaan heihin ja heidän perheenjäseniinsä kohdistuu riski, että taudit pahenevat ennen kuin niihin saadaan hoitoa.
Lopuksi on tärkeää täsmentää käsitteitä laiton maahantulo, laiton maassa oleskelu ja paperittomuus. Laiton maahantulo tarkoittaa maahantuloa, joka on vastoin kohdemaan lainsäädäntöä. Laittomalla maassa oleskelulla tarkoitetaan henkilöä, joka on useimmiten tullut maahan laittomasti, eikä laillista oleskeluaan esimerkiksi hakemalla turvapaikkaa. Paperittomuutta käytetään usein synonyyminä laittomasti maassa oleskelulle, ja se tarkoittaa henkilöitä, joilla ei ole oleskelulupaa tai oikeutta saada terveydenhuollon palveluita.
Yhteenvetona voidaan todeta, että hallituksen suunnittelema lakimuutos paperittomien välttämättömästä terveydenhuollosta voi vaikuttaa erityisesti naisiin ja lapsiin. On tärkeää turvata paperittomien pääsy välttämättömään terveydenhuoltoon, jotta heidän terveytensä ja hyvinvointinsa voivat pysyä hyvänä. Terveydenhuoltopalvelujen tarjoaminen papereitta oleville henkilöille ei aiheuta merkittäviä kustannuksia, ja se on inhimillinen tapa huolehtia kaikkien terveydestä ja hyvinvoinnista.
Hallitus rajoittaa paperittomien terveydenhuoltoa, vaikutukset epävarmoja.
Lopuksi voidaan todeta, että TerveydenhuoltoHallitus on suunnittelemassa lakimuutosta, joka rajoittaisi paperittomien oikeutta välttämättömään terveydenhuoltoon. Tämä muutos vaikuttaisi erityisesti naisiin ja lapsiin, jotka menettäisivät mahdollisuuden saada tarvitsemiaan terveyspalveluja. Vaikka Helsingissä laki ei välttämättä vaikuttaisi, on tärkeää huolehtia siitä, että paperittomat saavat tarvittavan hoidon ja rokotukset.
