“Ei se ole millään tavalla pikaratkaisu” – näin asiantuntijat kommentoivat ehdotusta kouluttaa merkittävä määrä lääkäreitä ulkomailla.
Ehdotus kouluttaa merkittävä määrä lääkäreitä ulkomailla on herättänyt asiantuntijoiden keskuudessa laajaa keskustelua. Monet ovat ilmaisseet huolensa ja epäilyksensä tämän ehdotuksen toteutettavuudesta ja vaikutuksista terveydenhuoltojärjestelmään. “Ei se mikään pikalaastari ole”, sanovat asiantuntijat.
Useat asiantuntijat ovat korostaneet, että lääkärien koulutuksessa tarvitaan myös käytännön harjoittelua ja työkokemusta suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä. Ulkomailla koulutettujen lääkäreiden on opittava tuntemaan suomalaiset potilastapaukset ja -käytännöt ennen kuin he voivat toimia täällä itsenäisesti. Lisäksi myös kielitaidolla on suuri merkitys, sillä potilaiden kanssa kommunikointi on olennainen osa lääketieteellistä työtä.
Vaikka tarve lääkäreille on suuri, on tärkeää varmistaa, että uudet lääkärit ovat täysin päteviä ja osaavia hoitamaan suomalaisten potilaiden tarpeita. On löydettävä tasapaino lääkäripulaa vastaan taistelemisen ja potilasturvallisuuden välillä.
“Ehdotusta kouluttaa merkittävä määrä lääkäreitä ulkomailla” – asiantuntijoiden mielestä ei ole hyvä idea.
Terveydenhuollon asiantuntijoiden mukaan lääkärien kouluttaminen ulkomailla ei ole ratkaisu Suomen terveydenhuollon ongelmiin. Vaikutukset näkyisivät vasta vuosien päästä, joten ongelmiin tulisi löytää muita ratkaisuja. Helsingin yliopiston terveyden edistämisen professori Kristiina Patja korostaa, että Suomessa on enemmän pulaa erikoislääkäreistä, joten heidän koulutukseen tulisi panostaa enemmän peruskoulutuksen sijaan. Norjan mallia, jossa merkittävä määrä lääkäreitä koulutetaan ulkomailla, on ehdotettu ratkaisuksi Suomen lääkäripulaan. Kuitenkin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hyvinvointivaikuttajat-osaston johtaja Mika Salminen huomauttaa, että Suomessa on jo riittävästi lääkäreitä, mutta ongelmana on niiden jakautuminen tasaisesti tarpeen mukaan. Hän pohtii, olisiko tehokkaampaa lisätä lääkärien koulutusta Suomessa. Lisäksi Salminen ehdottaa helpottamaan ulkomailla koulutettujen lääkärien Suomeen tuloa, esimerkiksi laskemalla kielitaitovaatimuksia. Terveydenhuollon laatuun liittyen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hyvinvointivaikuttajat-osaston johtaja Mika Salminen ei pidä Suomen terveydenhuoltoa B-sarjassa, vaikka haasteita onkin. Professori Kristiina Patja puolestaan toteaa, että terveydenhuollon osa-alueet voivat olla sekä A- että B-sarjassa. Hän korostaa, että työntekijöillä tulisi olla laaja työterveydenhuolto. Salminen ja Patja ovat yhtä mieltä siitä, että byrokratiaa tulisi purkaa ja lääkärien aikaa ei tulisi tuhlata turhaan lausuntojen tekemiseen tai tietojen naputteluun tietokoneelle.
“Ei noin suuri määrä lääkäreitä tarvita ulkomailta”, asiantuntijat toteavat.
Lääkäripulan ratkaiseminen on monimutkainen ja haasteellinen tehtävä Suomessa. Terveydenhuollon asiantuntijat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että ulkomailla lääkäriksi opiskeleminen ei ole nopea ratkaisu tämän ongelman selvittämiseksi. Vaikka Norjan malli, jossa merkittävä määrä lääkäreitä koulutettaisiin ulkomailla, voi olla osa kokonaisratkaisua, sen vaikutukset näkyisivät vasta noin 12 vuoden päästä.
Helsingin yliopiston terveyden edistämisen professori Kristiina Patja katsoo, että erikoislääkäripulaan tulisi panostaa enemmän kuin peruskoulutuksen lisäämiseen. Lääkärikoulutuksen kasvattaminen ei ole pikaratkaisu, ja ongelma onkin suurempi erikoislääkäreiden puutteessa.
Turun yliopiston terveydenhuollon etiikan dosentti Samuli Saarni puolestaan esitti Norjan mallin käyttöönottoa Suomeen lääkäripulan ratkaisemiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Mika Salminen kuitenkin toteaa, että Suomessa on jo riittävästi lääkäreitä, ja ongelmana on heidän jakautumisensa alueellisesti ihmisten tarpeiden mukaan.
Salminen ehdottaa, että ulkomailla lääkärikoulutuksensa saaneiden olisi helpompi tulla Suomeen töihin. Tämän voisi helpottaa esimerkiksi laskemalla kielitaitovaatimuksia ja hyödyntämällä kehittyvää tekoälyä kielitaito-ongelmien poistamiseksi.
Terveydenhuollon tila Suomessa jakaa mielipiteitä. Saarni toteaa, että Suomen terveydenhuolto on päätymässä B-sarjaan, kun taas Patja sanoo, että joillakin terveydenhuollon osa-alueilla ollaan jo B-sarjassa, kun taas toisilla osa-alueilla hoidetaan asioita erinomaisesti. Salminen puolestaan ei usko, että terveydenhuolto on B-sarjaa, vaan haasteita toki on.
Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että byrokratiaa tulisi purkaa terveydenhuollossa. Lääkäreiden työaikaa ei tulisi kuluttaa erilaisten lausuntojen tekemiseen, ja tekoälyä voitaisiin hyödyntää tässäkin asiassa.
Lääkäripula on moniulotteinen ongelma, ja sen ratkaisemiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Peruskoulutuksen lisääminen ja ulkomailla koulutettujen lääkärien houkutteleminen Suomeen voivat olla osa ratkaisua, mutta ongelman syihin ja seurauksiin on kiinnitettävä huomiota. Samalla tulisi purkaa byrokratiaa ja hyödyntää teknologian tarjoamia mahdollisuuksia terveydenhuollon tehostamiseksi.
Ulkomailla koulutetut lääkärit eivät ratkaise ongelmia.
Yhteenvetona voidaan todeta, että asiantuntijoiden mukaan lääkärien kouluttaminen ulkomailla ei ratkaise Suomen terveydenhuollon ongelmia. Heidän mielestään on tärkeämpää keskittyä erikoislääkäreiden puutteen ratkaisemiseen ja parantaa työoloja terveydenhuollossa. Norjan mallia, jossa koulutettaisiin merkittäviä määriä lääkäreitä ulkomailla, ei nähdä Suomelle parhaana ratkaisuna. Sen sijaan olisi tehokkaampaa lisätä lääkärikoulutusta Suomessa ja helpottaa ulkomailla koulutettujen lääkäreiden työskentelyä Suomessa esimerkiksi laskemalla kielitaitovaatimuksia. Terveydenhuollon osa-alueiden osalta on huomattu, että jotkut osat toimivat erittäin hyvin, kun taas työntekijöillä voi olla haasteita, joilla ei ole laajaa työterveydenhuoltoa. Juuri nyt on tärkeää purkaa byrokratiaa ja helpottaa lääkärien työtä, esimerkiksi tekoälyn avulla.
