Keskellä ikää pidetty pitkä liikuntatauko tyhjentää nopeasti soluja – “Jäntekudos ei välttämättä kestä tällaisia voimia”, sanoo liikunnan professori.
Pitkä liikuntatauko keski-iässä voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ihmisen terveyteen. Tämä johtuu siitä, että kehomme joutuu yhä enemmän alttiiksi erilaisille sairauksille ja terveysongelmille iän karttuessa. Liikunnan professori varoittaa, että pitkäkestoinen liikunnan puute voi johtaa nopean aineenvaihdunnan omaavien solujen katoamiseen kehosta, mikä voi aiheuttaa erilaisia terveysriskejä.
Jännekudos on yksi kehon tärkeimmistä rakenteista, joka pitää meitä pystyssä ja liikuttamassa. Kun tätä kudosta joutuu alttiiksi stressille tai liian voimakkaalle kuormitukselle, jännekudos voi vaurioitua ja aiheuttaa kipua ja jopa liikuntakyvyttömyyttä. Siksi on tärkeää, että pidämme kehomme kunnossa liikkumalla säännöllisesti, jotta voimme tuntea olomme hyväksi ja aktiiviseksi.
Liikuntatauko voi vahingoittaa jännettä.
Pitkä liikuntatauko keski-iässä tyhjentää nopeat solut – ”Jännekudos ei välttämättä kestä sellaisia voimia”, toteaa liikunnan professori.
Keski-ikään saavuttaessa mielikuva omasta suorituskyvystä voi olla jo hieman ylioptimistinen, etenkin jos esimerkiksi juoksuaskeleen räjähtävyydestä ei ole tuoretta kuvallista todistusaineistoa. Nopeuden ja voiman ominaisuuksien heikkeneminen alkaa jo keski-iän koittaessa. Kangistumisen vauhti kiihtyy mikäli nopeita lihassoluja ja jänteitä ei rasiteta oikeanlaisesti.
Ilman oikeanlaista harjoittelua nopeiden lihassolujen surkastuminen on vääjäämätöntä. Nopeiden solujen suhteellinen osuus on määräävä tekijä ihmisen nopeudessa. 70-80 vuotiailla nopeat lihassolut ovat jo hyvin pieniä. Hidastumiseen vaikuttaa muun muassa hermostollisen kontrollin heikkeneminen.
Ikääntymisen myötä askeleesta katoaa nuoruuden kaikkivoipaista voimaa uhkuva kimmoisuus. Kimmoisuus tulee jänteistä ja lihassolukon ympärillä olevasta sidekudoskerroksesta. Jännesolujen tuottama kollageeni on sidekudoskerroksen pääasiallinen tukimateriaali. Lihaksissa kollageeniverkosto toimii tukirankana lihassoluille ja toimii myös elastisena komponenttina. Jännesolujen tuottamaa kollageenia puolestaan syntyy, kun jännettä venytetään. Kollageeneja on eri tyyppisiä, akillesjänteessä kollageenit ovat vahvimpia.
Valitettavan usein tarina kulkee niin, että kun nelikymppisenä palataan nuoruuden lajin pariin, seurauksena on esimerkiksi akillesjänteen repeäminen. Akillesjänne on ihmiskehon vahvin jänne, joka kestää lähes tuhannen kilogramman hetkellistä kuormaa. Akillesjänne sisältää eri tyyppisiä kollageenejä. Näiden kollageenisäikeiden välissä on poikkisiltoja, jotka tuovat vetolujuutta jänteeseen. Nämä poikkisillat jäykistyvät, ja muuttuvat ikääntymisen myötä.
Taukojen jälkeen pystyy aina nostamaan tasoaan ylöspäin, mutta hidastumista ei pysty pysäyttämään. Korkeaa lihasaktiivisuutta tarvitaan, että pystytään ylläpitämään lihasmassaa ja hermolihasjärjestelmän toimintakykyä. Ihan samalla tavalla jänteet tarvitsevat välillä voimakasta kuormitusta.
Liikunnan aloittamisen jälkeen jännesolujen tuottaman kollageeniin tuoton ja hajoamisen suhde muuttuu akillesjänteen kestävyyden kannalta suotuisaksi vasta kuukauden aktiivisen liikunnan jälkeen. Sen vuoksi ensimmäiset neljä viikkoa sitä jänteeseen kohdistuvaa kuormaa kannattaa lisätä varovasti.
Hidastumisessa on kuitenkin taistelu vääjäämätöntä vastaan. Systemaattisesti nopeutta harjoittelevatkin 40–70 vuotiaat hidastuvat noin puoli prosenttia vuodessa.[:,:tn]
Liikuntatauko vaikuttaa soluihin, varovaisuus tarpeen!
Keskivaiheilla iän karttuessa ihmisen nopeusominaisuudet ja jänteiden kestävyys alkavat heikentyä. Nopeiden lihassolujen surkastuminen on vääjäämätöntä ilman oikeanlaista nopeusharjoittelua. Nopeiden solujen suhteellinen osuus on määräävä tekijä ihmisen nopeudessa ja siksi huippupikajuoksijoiden jalkalihaksista on tutkimuksissa mitattu nopean solukon osuudeksi jopa 80 prosenttia. Nopeasti supistuvat lihassolut eivät kokonaan katoa ihmiskehosta iän myötä vaan hiljalleen kuihtuvat. Hidastumiseen vaikuttaa myös hermostollisen kontrollin heikkeneminen ja askeleesta katoaa nuoruuden kaikkivoipaista voimaa uhkuva kimmoisuus.
Jännekudos ei välttämättä kestä sellaisia voimia, jotka ovat totuttua matalatehoisempaa liikuntaa. Tämän vuoksi tauon jälkeen liikuntaa aloitettaessa on tärkeää antaa jänteiden palautua, sillä jänteiden kollageenin tuotto ja hajoaminen ovat korkealla kolme päivää harjoituksen jälkeen. Akillesjänteessä kollageenit ovat vahvimpia, sillä se kestää lähes tuhannen kilogramman hetkellistä kuormaa. Liikuntaa aloitettaessa jännesolujen tuottaman kollageenin suhde muuttuu akillesjänteen kestävyyden kannalta suotuisaksi vasta kuukauden aktiivisen liikunnan jälkeen.
Hidastumista voi kuitenkin jarruttaa systemaattisesti nopeutta harjoittelemalla, sillä tutkimusten mukaan 40-70-vuotiaat hidastuvat noin puoli prosenttia vuodessa. Korkeaa lihasaktiivisuutta tarvitaan, jotta pystytään ylläpitämään lihasmassaa ja hermolihasjärjestelmän toimintakykyä. Sama koskee myös jänteitä, jotka tarvitsevat välillä voimakasta kuormitusta. Pelkästään kotiaskareita suorittamalla tai kevyttä liikuntaa harrastamalla ei nopeutta tai jänteitä vaalita.
Näin ollen on tärkeää, että olemme tietoisia siitä, että nopeiden lihassolujen ja jänteiden kestävyyden ylläpitäminen tulee entistä tärkeämmäksi ikääntyessä. Tämä on mahdollista systemaattisella nopeusharjoittelulla ja kovan harjoittelun lomassa antamalla keholle riittävästi lepoa ja palautumista. Liikunnan avulla voimme hidastuttaa hidastumista ja pitää kehomme toimintakyvyn parempana pidempään.
Vauhdin hidastumista voi jarruttaa.
Jo keski-iässä ihmisen fyysinen suorituskyky alkaa heikentyä, kun nopeat lihassolut ja jänteet eivät saa riittävästi rasitusta. Ilman oikeanlaista nopeusharjoittelua nopeiden lihassolujen surkastuminen on vääjäämätöntä. Hidastumista voi kuitenkin jarruttaa systemaattisesti nopeutta harjoittelemalla. Lihasmassan ja hermolihasjärjestelmän toimintakyvyn ylläpitämiseksi tarvitaan korkeaa lihasaktiivisuutta ja jänteet tarvitsevat välillä voimakasta kuormitusta. On tärkeää aloittaa liikunta varovasti tauon jälkeen ja antaa jänteiden palautua ennen kuin niitä rasitetaan uudelleen. Akillesjänteen repeämisen riski kasvaa iän myötä, jos liikunta-aktiivisuus on tauolla ja lähtee äkisti liikkeelle. Muuten nopeita lihassoluja ja jänteitä ei pidä rasittaa liikaa, sillä jännekudos ei välttämättä kestä sellaisia voimia.
