Onko tässä ratkaisu paisuviin hoitojonoihin? Näin hallitus haluaa purkaa ruuhkat.
Paisuvat hoitojonot ovat pitkään olleet merkittävä ongelma Suomen terveydenhuollossa. Myös hallitus on tiedostanut tämän haasteen ja pyrkii aktiivisesti löytämään ratkaisuja ruuhkien purkamiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että kansalaiset saavat tarvitsemansa hoidon riittävän nopeasti ja laadukkaasti.
Yksi mahdollinen ratkaisu hoitojonoihin on digitalisaation hyödyntäminen terveydenhuollossa. Tämä voisi muun muassa helpottaa ajanvarausta ja asiointia terveyskeskuksissa sekä tehostaa potilasohjausta ja tiedonkulkua eri hoitopaikkojen välillä. Toisaalta myös henkilöstöresurssien lisääminen ja koulutuksen kehittäminen ovat keskeisiä keinoja ruuhkien purkamisessa.
Hallituksen tavoitteena on siis huolehtia suomalaisten terveydentilasta ja parantaa terveydenhuollon saatavuutta. On kuitenkin tärkeää, että nämä suunnitelmat ja toimenpiteet saadaan tehokkaasti toteutettua, jotta hoitojonot saadaan aisoihin ja kansalaisten hyvinvointi turvattua.
Kyllä, tässä on ratkaisu hoitojonoihin.
Onko tässä ratkaisu paisuviin hoitojonoihin? Näin hallitus haluaa purkaa ruuhkat
Suurimmilla suomalaisilla yksityisillä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoajilla on mahdollisuus ottaa vastaan kasvavia asiakasmääriä. Siihen hallitus haluaa iskeä.
Tulevaisuudessa terveydenhuollon palveluja haetaan yhä enemmän yksityislääkärin luukulta, jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat.
Hallitus pyrkii lyhentämään perusterveydenhuollon hoitojonoja muun muassa tarjoamalla palveluseteleitä tai maksusitoumuksia toisen palveluntuottajan tarjoamaan palveluun. Hallitusohjelmassa kirjataan, että asiakkaalla on oikeus saada palveluseteli tai maksusitoumus, jos ei saa tarvitsemaansa julkista palvelua hoitotakuuajan sisällä.
Pääministeri Petteri Orpo kommentoi jo hallitusneuvotteluiden aikana, että yksityisen sektorin panosta tarvitaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen.
Hoitotakuu tiukentuu 1. syyskuuta
Hoitotakuu on aika, jonka sisällä täytyy päästä hoitoon.
Tällä hetkellä perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa kiireettömään tutkimukseen tai hoitoon on päästävä kolmessa kuukaudessa ja suun terveydenhuollossa kuudessa kuukaudessa.
Hoitotakuu tiukentuu vaiheittain. Se on 1. syyskuuta alkaen perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa 14 vuorokautta ja suun terveydenhuollossa neljä kuukautta.
1. marraskuuta 2024 alkaen hoitotakuun perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa oli tarkoitus olla 7 vuorokautta, mutta hallitusohjelmaan on kirjattu, että henkilöstöpulan johdosta pidetään voimassa 1. syyskuuta 2023 alkaen 14 vuorokauden hoitotakuu. Marraskuusta 2024 hoitotakuu suun terveydenhuollossa on kolme kuukautta.
Yksityiset tahot näkevät ratkaisun hyvänä
Yksityisillä palveluntuottajilla Mehiläisellä, Pihlajalinnalla ja Terveystalolla on varauduttu kasvavaan asiakasmäärään. Ainakin Pihlajalinnassa ja Mehiläisellä asiakasmäärien kasvuun voitaisiin reagoida jo muutamien viikkojen sisällä.
Mehiläisen yksityisten terveyspalveluiden toimialajohtaja Anssi Hartialan mukaan tälläkin hetkellä noin 10 prosenttia lääkäriajoista jää käyttämättä. Siinä on jo varaa lisätä asiakasmääriä. Lisäksi pääosa meidän lääkäreistämme toimii ammatinharjoittajina ja he pystyvät lisäämään tarjontaa kysynnän mukaan.
Pihlajalinnan viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Tuula Lehto pitää palvelusetelien lisäämistä hyvänä asiana, ja arvioi kaikkien yksityisten palveluntuottajien lähtevän tähän ”hankkeeseen” samalla ajatuksella. Lähdetään varmaankin kaikki mahdollisimman nopeasti kasvattamaan kapasiteettia auttaa ihmisiä ja lähteä purkamaan hoitojonoja. Tärkeintä on, että meillä on hoitoa saatavilla Suomessa, Lehto kommentoi.
Yksityiset palveluntuottajat Suomessa
Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajien, eli yritysten, järjestöjen ja säätiöiden, osuus koko sote-palvelualasta on tällä hetkellä noin 22 prosenttia.
Yleisimpiä yksityisiä terveyspalveluja ovat fysioterapiapalvelut, lääkärin ja hammaslääkärin vastaanottotoiminta sekä työterveyshuolto.
Yleisimpiä yksityisiä sosiaalipalveluita ovat ikääntyneiden palveluasuminen, ikääntyneiden ja vammaisten kotipalvelut sekä lasten ja nuorten laitos- ja perhehoito.
Vielä paljon epäselvää
Vielä ei tiedetä, miten hoitojonojen purku lopulta tehdään, sillä nyt tehdyt suunnitelmat ovat vasta kirjauksia hallitusohjelmassa. Lakimuutosten osalta hallituksen tulee tehdä ehdotus lakimuutoksesta eduskunnalle.
Jonoja purettaisiin lisäksi ainakin uuden Kela-korvausmallin avulla, jonka hallitus aikoo kehittää, sekä digitaalisilla ja liikkuvilla palveluilla.
Tällä hetkellä on epäselvää ainakin se, milloin hoitojonoja päästäisiin purkamaan ja kuinka nopeasti jonoja saataisiin lyhenemään. Ei myöskään ole selvää, paljonko kirjatut ratkaisut kustantavat.
Jonot ovat kasvaneet myös erikoissairaanhoidossa, jossa lähes 170 000 asiakasta odottaa hoitoonpääsyä. Nyt tehdyt kirjaukset koskevat kuitenkin perusterevydenhuoltoa. Tässä jutussa käsitellyt hoitojonojen purkamisen ratkaisut eivät koske erikoisalojen tutkimuksia ja hoitoa.
Omalla rahalla lisä
Kyllä, hallitus haluaa hoitojonojen purkamiseksi löytää ratkaisun.
Suomessa esiintyy jatkuvasti ongelmia terveydenhuollossa, erityisesti hoitojonot ovat paisuneet huolestuttavasti. Hallitus on pyrkinyt löytämään ratkaisuja tähän ongelmaan muun muassa tarjoamalla palveluseteleitä ja maksusitoumuksia yksityisille palveluntuottajille. Tämä tarkoittaisi sitä, että asiakas voisi hakeutua yksityislääkärin vastaanotolle, mikäli hän ei saa tarvitsemaansa hoitoa julkiselta sektorilta hoitotakuuajan sisällä.
Yksityiset terveyspalveluiden tarjoajat, kuten Mehiläinen, Pihlajalinna ja Terveystalo, ovat valmiita vastaanottamaan lisää asiakkaita. Yksityisillä palveluntuottajilla on jo nyt kapasiteettia ottaa vastaan enemmän asiakkaita, ja he pystyvät tarvittaessa lisäämään tarjontaansa kysynnän mukaan. Yksityiset tahot kannattavat hallituksen suunnitelmia palvelusetelien lisäämisestä ja ovat valmiita kasvattamaan kapasiteettiaan auttaakseen ihmisiä ja purkaakseen hoitojonoja.
On tärkeää, että kaikki terveydenhuollon resurssit otetaan käyttöön hoitojonojen purkamiseksi. Hoitojonojen pituus on haitallista niin yksilöille, jotka odottavat hoitoa, kuin yhteiskunnallekin. Ihmiset tarvitsevat apua ja pääsyä hoitoon, jotta he voivat esimerkiksi palata työelämään. Kun hoitojonoja onnistutaan purkamaan ja kestävä tasapaino saavutetaan, Suomessa voi olla toimiva ja tehokas terveydenhuollon malli myös julkisella puolella.
Suomessa yksityisillä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoajilla on tällä hetkellä noin 22 prosentin osuus koko sote-palvelualasta. Yleisimpiä yksityisiä terveyspalveluita ovat fysioterapia, lääkärin vastaanotot ja hammaslääkäripalvelut. Yksityisiä sosiaalipalveluita ovat muun muassa ikääntyneiden palveluasuminen ja lasten laitos- ja perhehoito.
Vaikka hallitusohjelmaan on kirjattu suunnitelmia hoitojonojen purkamiseksi, on vielä paljon epäselvyyksiä siitä, miten tämä käytännössä toteutetaan. Lakimuutosten suhteen tarvitaan edelleen hallituksen ehdotus ja eduskunnan hyväksyntä. Myös aikataulu ja kustannukset hoitojonojen purkamiselle ovat vielä avoimia kysymyksiä. On myös huomioitava, että tässä vaiheessa keskustellaan lähinnä perusterveydenhuollon jonojen purkamisesta, ei erikoissairaanhoidosta.
Hallituksen suunnitelmat palveluseteleiden lisäämisestä ovat tervetulleita askelia kohti terveydenhuollon ongelmien ratkaisemista. On tärkeää, että resursseja käytetään tehokkaasti ja ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon ajallaan. Toivottavasti hallituksen suunnitelmat johtavat hoitojonojen lyhenemiseen ja terveydenhuollon toimivuuden parantumiseen.
Tulevaisuuden terveydenhuolto yksityislääkärin luukulla.
Yhteenvetona voidaan todeta, että hallitus pyrkii purkamaan hoitojonoja tarjoamalla palveluseteleitä ja maksusitoumuksia yksityisille palveluntuottajille. Yksityiset palveluntuottajat, kuten Mehiläinen, Pihlajalinna ja Terveystalo, näkevät ratkaisun hyvänä ja ovat valmiita lisäämään kapasiteettiaan. Tarkat toimenpiteet ja niiden kustannukset eivät kuitenkaan ole vielä selvillä. Lisäksi hallitus aikoo mahdollistaa omalla rahalla lisäpalveluiden ostamisen palvelusetelin avulla. Hoitojonot ovat kasvaneet erityisesti koronapandemian, työtaisteluiden ja hoitajapulan vuoksi.
