“Rovaniemeläisopiskelija toteaa, että jaksaminen meinaa itsellä tai toisella loppua – hakemukset neuropsykiatrisiin tutkimuksiin ovat lisääntyneet.”
Viime vuosina on havaittu kasvava tarve neuropsykiatrisille tutkimuksille Rovaniemellä, kertoo eräs opiskelija. Monet, sekä itseni että muiden kanssa, huomaavat, että jaksaminen on tullut tiensä päähän. Jatkuva stressi ja kuormitus voivat vaikuttaa negatiivisesti niin fyysiseen kuin henkiseenkin hyvinvointiin. Siksi onkin tärkeää tunnistaa ja ymmärtää näitä oireita sekä löytää keinoja niiden hoitamiseen.
Rovaniemellä on jo jonkin verran neuropsykiatrista hoitoa tarjoavia palveluita, mutta hakemukset näihin tutkimuksiin ovat viime aikoina lisääntyneet merkittävästi. Tämä viittaa siihen, että yhä useammat ihmiset tunnistavat tarpeen saada apua neuropsykiatrisiin ongelmiinsa. On tärkeää, että nämä hakemukset käsitellään nopeasti ja että hoitoa saavat ne, jotka sitä eniten tarvitsevat.
Tämän artikkelin tarkoituksena on lisätä tietoisuutta neuropsykiatrisista tutkimuksista ja niiden tarpeellisuudesta Rovaniemellä. Toivottavasti tämä lisää myös ymmärrystä ja myötätuntoa niitä kohtaan, jotka kamppailevat jaksamisen kanssa.
Opiskelijalla on vaikeuksia jaksamisen kanssa, hakemukset kasvussa.
“Jaksaminen meinaa itsellä tai toisella loppua”, toteaa rovaniemeläisopiskelija – hakemukset neuropsykiatrisiin tutkimuksiin lisääntyneet
Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveysongelmat eivät osoita hiipumisen merkkejä. Korona-aikana alkanut yhteydenottomäärien kasvu ei ole tilastojen valossa laantunut.
Lapin yliopiston opiskelijat kertovat, ovatko kohdanneet mielenterveysongelmia.
Viimeisen vuoden aikana Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on saanut kymmeniä tuhansia yhteydenottoja opiskelijoilta, jotka ovat huolissaan mielenterveydestään.
Yhdessä kuukaudessa yhteydenottoja kertyy valtakunnallisesti jopa yli 3000. Se on noin sataa yhteydenottoa päivittäin.
Varsinkin hakeutumiset tutkimuksiin erilaisten neuropsykiatristen kehityshäiriöiden osalta ovat lisääntyneet.
Kaksi vuotta sitten neuropsykiatriseen kehityshäiriöön liittyviä käyntejä kirjattiin YTHS:llä yhteensä 8900, viime vuonna 12900 ja tänä vuonna tähän mennessä jo 11600. Määrän odotetaan loppuvuonna ylittävän roimasti viime vuoden.
Mielenterveys- ja tarkkaavaisuusongelmien kasvu on huomattu myös esimerkiksi Lapin korkeakoulukonsernissa. Silti esimerkiksi opintopsykologeja ei konsernissa ole ainoatakaan.
Kun opintopsykologeja ei ole, hankaluuksien kanssa painivien opiskelijoiden ohjaus kasaantuu korkeakoulukuraattoreille. Heitä on neljä.
Korkeakoulukuraattorin tehtävä on tarjoata keskusteluapua opiskeluhyvinvointiin liittyen. Kuraattori tukee opiskelijoita esimerkiksi arjen sujumiseen ja ihmissuhteisiin, sekä erilaisiin opiskeluvaikeuksiin liittyen.
Kuraattorilta saa myös tietoa erilaisista tavoista oppia ja opiskella. Yhdessä kuraattorin kanssa voi pohtia erilaisia keinoja sujuvaan opiskeluun ja omien voimavarojen ylläpitämiseen.
Jos opiskelija tarvitsee yksilöllisiä järjestelyj
Opiskelija tarvitsee neuropsykiatrista tutkimusta – energiantaso alkaa hiipua.
Suomessa opiskelijoiden mielenterveysongelmien määrä ei näytä hiipumisen merkkejä. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on saanut viimeisen vuoden aikana kymmeniä tuhansia yhteydenottoja opiskelijoilta, jotka ovat huolissaan mielenterveydestään. Yhteydenottomäärät ovat kasvaneet myös korona-aikana eivätkä ole tilastojen perusteella laskeneet. Erityisesti neuropsykiatristen kehityshäiriöiden tutkimuksiin hakeutuminen on lisääntynyt merkittävästi.
Mielenterveys- ja tarkkaavaisuusongelmien kasvu on havaittu myös Lapin korkeakoulukonsernissa. Kuitenkin konsernissa ei ole yhtäkään opintopsykologia, mikä aiheuttaa ongelmia vaikeuksien kanssa painivien opiskelijoiden ohjaamisessa. Asioiden kasaantuminen korkeakoulukuraattoreille tekee työstä haastavaa ja ennaltaehkäisevän työn painottaminen on vaikeampaa ilman opintopsykologia tiimiä.
Opiskelijoiden pääsy hoitoon ei myöskään ole ongelmatonta. YTHS:n yleislääkärin vastaanotolle pääseminen kiireettömissä asioissa on keskimäärin noin 33 vuorokautta ja Lapin alueella jopa 46 vuorokautta mielenterveysasioissa. Hoitojonot voivat vaihdella alueittain ja erikoissairaanhoitoon pääseminen voi olla hankalaa. Opiskelijoita joudutaan ohjaamaan myös yksityisille lääkäriasemille maksusitoumuksen avulla.
Yleisin syy opiskelijoiden psyykkiseen pahoinvointiin on huoli omasta toimeentulosta. Opiskelijat raportoivat yhä enemmän psyykkistä kuormittavuutta ja sosiaalisen median vaikutus voi lisätä suorituspaineita ja mielenterveysriskejä.
Opiskelijaterveydenhuollossa on pyritty lyhentämään hoitoon pääsyä muun muassa ohjaamalla opiskelijat ensin psykiatriselle sairaanhoitajalle ja tarjoamalla matalan kynnyksen palveluita. Kuitenkin psykiatrin vastaanotolle joutuu odottamaan useamman kuukauden alueesta riippuen. Jonotusaikojen lyhentämiseksi on te
Opiskelijoiden mielenterveysongelmat lisääntyvät huolestuttavasti.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että korkeakouluopiskelijoiden mielenterveysongelmat eivät ole vähentymässä. Yhteydenottojen määrä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöön mielenterveysasioissa on pysynyt korkeana korona-aikana. Erityisesti neuropsykiatristen kehityshäiriöiden tutkimuksiin hakeutumiset ovat lisääntyneet merkittävästi. Lapissa opiskelijaterveydenhuollon henkilöstöresurssit eivät vastaa kasvaneita tarpeita, ja opiskelijoiden mielenterveysongelmiin on vaikea saada riittävää hoitoa. Toimeentulo-ongelmat ja sosiaalisen median vaikutus ovat myös suuri kuormittava tekijä opiskelijoiden mielenterveydelle. Terapiaan pääsy voi olla haastavaa ja rahasta johtuen joissain tapauksissa jopa mahdotonta. Ennaltaehkäisevää työtä ja opintopsykologien läsnäoloa korkeakoulukonsernissa tulisi lisätä.
