Lastensuojelussa yksi maakunta erottuu joukosta – “Minulla on tarpeeksi aikaa lapsille ja perheille”, kertoo sosiaalityöntekijä.
Lastensuojelussa maakunnassa on yksi korkeasti arvostettu ja tunnustettu sosiaalityöntekijä, jolla on vahva sitoutuminen perheiden ja lasten hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä sosiaalityöntekijä kertoo omistavansa riittävästi aikaa lapsille ja perheille, mikä on tärkeää heidän tukemisessaan.
Tämä tietyssä maakunnassa toimiva sosiaalityöntekijä ymmärtää, että perheiden ja lasten tarpeet ovat moninaisia ja yksilöllisiä. Hän haluaa varmistaa, että jokainen lapsi ja perhe saa tarvitsemansa tuen ja apua. Sosiaalityöntekijä on omistautunut työlleen, ja hänen päämääränään on edistää lasten hyvää kasvua ja kehitystä sekä parantaa perheiden elämänlaatua.
Tämä lastensuojelun ammattilainen uskoo vahvasti, että avoin kommunikaatio ja luottamuksen rakentaminen ovat avainasemassa työssä perheiden kanssa. Hän on valmis kuuntelemaan, neuvomaan ja tukemaan vanhempia ja lapsia kaikissa heidän haasteissaan ja tarpeissaan.
Kaiken kaikkiaan tämä sosiaalityöntekijä on omistautunut työlleen ja haluaa olla siellä auttamassa ja tukemassa lapsia ja perheitä koko maakunnassa.
Lastensuojelussa yksi maakunta nousee ylitse muiden – ”Minulla on riittävästi aikaa lapsille ja perheille”, sanoo sosiaalityöntekijä.
Yksi maakunta erottuu positiivisesti lastensuojelutyössä tarjoamalla riittävästi aikaa lapsille ja perheille.
Yksi maakunta erottuu selvästi muista lastensuojelun alalla Suomessa – “Minulla on riittävästi aikaa lapsille ja perheille”, sanoo sosiaalityöntekijä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportin mukaan ainoastaan Etelä-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla lastensuojelun henkilöstömitoitus on hyvä. Etelä-Karjalassa yksi sosiaalityöntekijä hoiti huhtikuussa keskimäärin 11 asiakasta, kun taas Pirkanmaalla vastaava luku oli keskimäärin 38 asiakasta yhtä työntekijää kohden. THL:n kehittämispäällikkö Laura Yliruka kertoo, että Etelä-Karjalassa lastensuojelu on toiminut hyvin jo useiden vuosien ajan. Etelä-Karjala on toteuttanut vuodesta 2017 lähtien THL:n suosittelemaa systeemistä työskentelytapaa, jossa lasten ja perheiden tilanteet nähdään laajana kokonaisuutena. Koska sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärä on alhainen, he pystyvät tekemään työtä suunnitelmallisesti eivätkä asiat pääse kärjistymään suuremmiksi ongelmiksi.
Sosiaalityöntekijä Jenna Hartikaisen tyypilliseen työpäivään kuuluu yhdestä viiteen asiakastapaamista. Hänellä on riittävästi aikaa lapsille ja perheille, mikä on edellytys työn hyvälle hoitamiselle. Työssä korostuu moniammatillinen lähestymistapa, jolloin useampi henkilö tietää perheen tilanteesta eikä yksi työntekijä ole yksin vastuussa lapsesta. Ratkaisuja pyritään löytämään keskustelemalla perheiden kanssa yhdessä, ei ylhäältäpäin annettuna. Tavoitteena on tukea perheitä varhaisessa vaiheessa, jotta ongelmat eivät pahene. Esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnilla voidaan jo tarjota apua perheille.
Etelä-Karjalassa pitkäjänteinen toiminnan kehittäminen ja systeeminen työskentelytapa ovat edistäneet lastensuojelun onnistumista. Työntekijät pystyvät tekemään vaikuttavaa työtä, mikä parantaa myös heidän hyvinvointiaan. Henkilöstön vaihtuvuus on ollut hyvin vähäistä. Lastensuojelun laatuun vaikuttaa kuitenkin myös muut tekijät, kuten alueen väestö ja sosiaali- ja terveyspalvelut.
THL:n mukaan 17 hyvinvointialueella vähintään yhden lastensuojelun sosiaalityöntekijän asiakasmäärä ylitti lakisääteisen 35 lapsen rajan. Suuret asiakasmäärät voivat johtua esimerkiksi henkilöstön vaihtuvuudesta. Asiakasmitoitus kertoo, kuinka paljon työntekijällä on aikaa panostaa jokaiseen lapseen. Jokaisen lapsen tilanne on yksilöllinen, joten eri lasten asioiden hoitaminen voi viedä eri verran aikaa. Lastensuojelun osallistumiskynnys on noussut lakimuutoksen takia, minkä takia suurin osa tapauksista on työläitä ja haasteellisia.
Etelä-Karjalassa ei tapahtunut muutosta vuodenvaihteessa, koska maakunta siirtyi hyvinvointialuemalliin jo vuonna 2010. Monilla muilla hyvinvointialueilla lastensuojelun palvelujen organisoiminen ja uusien toimintatapojen opettelu on edelleen kesken. Lastensuojelun laadun parantamiseksi on tärkeää, että sosiaalityöntekijöillä on riittävästi aikaa perheille
Lastensuojelussa maakunta tarjoaa riittävästi aikaa lapsille ja perheille.
Suomessa on äskettäin julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportti lastensuojelun henkilöstömitoituksesta eri maakunnissa. Raportin mukaan Etelä-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla henkilöstömitoitus on tilastotietojen perusteella hyvä. Tämä tarkoittaa sitä, että sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärät ovat kohtuullisia ja heillä on riittävästi aikaa hoitaa työnsä hyvin.
Etelä-Karjalassa yhdellä sosiaalityöntekijällä oli huhtikuussa keskimäärin 11 asiakasta, kun taas esimerkiksi Pirkanmaalla vastaava luku oli keskimäärin 38 lasta yhtä työntekijää kohden. Etelä-Karjalassa lastensuojelu on toiminut hyvin jo useita vuosia, ja tämä näkyy raportissa ilmoitettujen asiakasmäärien vähäisyytenä. Oikea-aikainen reagointi on mahdollista, eikä ongelmia anneta kärjistyä suuremmiksi.
Etelä-Karjalassa on käytössä THL:n suosittelema systeeminen työskentelytapa, jossa perheiden elämä nähdään laajana kokonaisuutena. Koska yhden sosiaalityöntekijän asiakasmäärä on alhainen, työtä ehditään tehdä suunnitelmallisesti. Työntekijät eivät pelkästään reagoi ongelmiin vaan tuntevat lapset ja perheet hyvin.
Tavoitteena Etelä-Karjalassa on tarjota varhaista tukea perheille ja estää ongelmien paheneminen. Kaikki lapset, joista on tehty lastensuojeluilmoitus, eivät välttämättä päädy lastensuojelun asiakkaiksi, sillä perheitä autetaan jo aikaisemmassa vaiheessa. Moniammatillisuus on tärkeä osa työskentelytapaa, ja useampi työntekijä tietää perheen tilanteesta.
Etelä-Karjalassa pitkäjänteinen toiminnan kehittäminen ja systeeminen työskentelytapa ovat olleet onnistumisen avaimia. Työntekijät pystyvät tekemään vaikuttavaa työtä, joka edesauttaa myös heidän hyvinvointiaan.
THL:n raportin mukaan monilla muilla hyvinvointialueilla lastensuojelun palvelujen organisoiminen ja uusien toimintatapojen omaksuminen on vielä kesken. Henkilöstömitoitus on tärkeä mittari, joka kertoo, kuinka paljon työntekijällä on aikaa panostaa jokaiseen lapseen. Suurilla asiakasmäärillä voi olla negatiivisia vaikutuksia työntekijöiden jaksamiseen ja perheiden avunsaantiin.
On tärkeää, että lastensuojelun henkilöstöllä on riittävästi aikaa perheille ja että heitä voidaan auttaa pitkään. Etelä-Karjalan hyvä henkilöstömitoitus ja pitkäjänteinen toiminnan kehittäminen ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten lastensuojelua voidaan parantaa ja vastata perheiden tarpeisiin. Toivottavasti nämä hyvät käytännöt voivat toimia esimerkkeinä myös muille alueille ja edistää lasten hyvinvointia koko maassa.
Etelä-Karjalassa onnistunut lastensuojelu.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Etelä-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla lastensuojelun henkilöstömitoitus on hyvä THL:n raportin mukaan. Etelä-Karjalassa on toteutettu systeemistä työskentelytapaa, jossa lapsia ja perheitä tuetaan suunnitelmallisesti ja pystytään reagoimaan asioihin ajoissa. Tavoitteena on perheiden varhainen tukeminen ja ongelmien pahenemisen estäminen. Hyvinvointialueilla organisoiminen ja uusien toimintatapojen omaksuminen on edelleen kesken. Henkilöstön vaihtuvuus on Etelä-Karjalassa ollut vähäistä, mikä mahdollistaa vaikuttavan työn tekemisen. Kuitenkin monilla alueilla työntekijöiden asiakasmäärät ylittävät lakisääteisen rajan, mikä voi aiheuttaa haasteita.
